Ei kovin turvallista: Peruutuskameran kuva katosi, kun puhelin soi peruuttamisen aikana – autojen kosketusnäytöt voivat olla turvallisuusriski

3:16
Nykyautojen suuret näytöt ja moderni teknologia voivat olla myös hyödyksi. Videolla esitellään, miten peräkärryavustin toimii.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka lauantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.

Kysymys: Miksi uusissa autoissa on nykyään niin paljon toimintoja siirretty kosketusnäytölle? Eikö ole vaarallista, kun katse on siirrettävä pois tiestä?

Vastaus: Kosketusnäytöt ovat päivän sana. Niihin liittyy mahdollisuuksia, mutta myös uhkia.

Monessa uudessa automallissa kojelauta näyttää pelkistetyltä, kun lähes kaikki katkaisijat on korvattu kojelaudan keskelle sijoitetulla, yleensä kelluvalla, kosketusnäytöllä. Miksi tähän on tultu, johtuu varmasti useammasta eri asiasta.

Kosketusnäyttö on trendikkään näköinen ja sen ulkoasu sekä suosikkivalikot ovat muutettavissa käyttäjänsä mieltymysten mukaisiksi. Kosketusnäytön syövereihin saadaan paketoitua rajaton määrä toimintoja lisäämättä autoon yhtään katkaisijaa. Kosketusnäytön ominaisuuksia voidaan myös kehittää päivittämällä ohjelmistoa eli toimintoja voidaan ainakin periaatteessa lisätä myös auton valmistamisen jälkeen ilman, että kojelautaan asennetaan uutta katkaisijaa johdotuksineen. 

Valmistuskustannuksiltaan kosketusnäyttö on varsin edullinen ja sillä saadaan korvattua periaatteessa lähes kaikki auton kojelaudan käyttökytkimet – ja hoitaahan sama näyttö myös navigaattorin, peruutuskameran ja puhelimen näytön virkaa. Kosketusnäyttöjä käyttämällä autonvalmistajat siis tavoittelevat kustannussäästöjä. Kun kosketusnäyttö toteutetaan vielä ajan hengen mukaan ”kelluvana”, voidaan samaa kojelautaakin käyttää automallin eri varusteversioissa: varustetason mukaan kojelaudan päälle kiinnitetään vain erikokoisia näyttöjä. 

Kosketusnäytössä on puolensa – ja puolensa

Kosketusnäyttö herää hitaasti eloon auton käynnistämisen jälkeen. Talvipakkaset eivät usein ainakaan nopeuta kosketusnäytön toimintaa tai toimintakyvyn saavuttamista. Siinä, missä penkinlämmittimen päälle saamiseksi on ennen riittänyt yksi nappulanpainallus heti auton käynnistyttyä, saatetaan nyt tarvita pitkä odottelu ja sen perään vielä pari kosketusta.

Myös start-stop-toiminnon kytkeminen pois päältä on aiemmin monessa autossa onnistunut yhdellä napin painalluksella – kosketusnäytön kautta tehtynä siihen tarvitaan monessa autossa kahdesta kolmeen painallusta. Mitä useampi painallus – sitä pidempään kuljettajan katse on pois tiestä. 

Siinä, missä polttoainetoimisen lisälämmittimen käynnistys onnistuu esimerkiksi nykyisessä autossani yhdellä napin painalluksella, edellyttää sama toimenpide monessa kosketusnäytöllä varustetussa autossa sytytysvirran päälle kytkemistä ja useita näytön pyyhkäisyjä ja painalluksia. Monesti onkin yksinkertaisempaa kaivaa taskusta lämmittimen kauko-ohjain tai käynnistää lämmitin älypuhelinsovelluksella.

Vaatii perehtymistä, harkintaa ja vastuullisuutta

Kosketusnäytön käyttö vaatii opettelua ja olennaista onkin räätälöidä suosikkinäyttö mieleisekseen. Jos mahdollista, tulisi suosikkinäytölle koota keskeisimmät toiminnot isoina kuvakkeina sen sijaan, että sinne yrittää mahduttaa mahdollisimman paljon toimintoja pieninä kuvakkeina. Isojen kuvakkeiden ansiosta halutun toiminnon löytäminen onnistuu helpommin ja katse saadaan nopeammin takaisin tiehen.

Käytettäessä näyttöä, käden tukeminen sen reunaan vakauttaa kättä, jolloin hipaisu osuu todennäköisemmin oikeaan kohtaan ruudulla. Virhelyönnin aiheuttama eksyminen valikoissa varastaa kuljettajan huomiota liikenteestä entisestään.

Lisäksi on olennaista miettiä, mitä toimintoja on tarpeellista tehdä ajon aikana ja mitkä on syytä pyrkiä tekemään auton ollessa paikallaan. Jos esimerkiksi trippimittarin nollaaminen vaatii seisemän hipaisua siinä, missä se ennen onnistui yhdellä napin painalluksella, kannattaa toimenpide suorittaa auton ollessa paikoillaan – esimerkiksi huoltoasemalla, ennen ajoon lähtöä.

Kosketusnäyttöratkaisut tekevät autoista keskenään entistä erilaisempia, mikä vaikeuttaa käyttöä – ainakin satunnaisesti kyseisellä autolla ajelevan näkökulmasta. Jo monien perustoimintojen löytäminen saattaa edellyttää käyttöohjekirjan esille kaivamista. Vaikka tämä ei oikein tunnukaan arjen realismilta, se on kuitenkin turvallisuuden takaamiseksi olennaista tehdä. Liikenteeseen ei pidä milloinkaan lähteä tuijottamaan ja selaamaan kosketusnäytön valikkoja, samalla arpoen, mitä mistäkin mahtaa löytyä. Kuljettajan vastuullisuutta siis tarvitaan entistä enemmän.

Ikäautoilijalla harkinnan paikka

Nuoret ovat tottuneet käyttämään kosketusnäyttöjä ja varmasti omaksuvat samaisen kulttuurin autoilussakin nopeasti. Sen sijaan erityisen huolissani olen ikäautoilijoista, joita liikenteessämme on vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Heidän kohdallaan suosisinkin mahdollisuuksien mukaan automalleja, joissa olisi kosketusnäytön sijaan mahdollisimman selkeät, isot ja toisistaan erillään olevat helppokäyttöiset säätimet – tai ainakin tärkeimmille toiminnoille omat painikkeensa kosketusnäytön ulkopuolella. 

Kehitystä, testausta ja järkevää priorisointia

Aikanaan autoradioissa siirryttiin pyöritettävistä äänenvoimakkuusnappuloista paineltaviin plus- ja miinuspainikkeisiin. Myöhemmin monen auton soittimissa on palattu takaisin pyöritettävään nuppiin, joka on helppo löytää käsikopelolla ja nopea käyttää yhdellä, yhdensuuntaisella kädenliikkeellä. Nähtäväksi jää, käykö kosketusnäyttöjen kohdalla samalla tavalla.

Toki kosketusnäyttöjen toteutustavoissakin on hurjasti eroja ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Nyt jo parhaimmat järjestelmät tarjoavat käyttäjälleen tuntoaistia hyödyntävän haptisen palautteen – siis värähdyksen sormeen. Se antaa suuntaa siitä, että ainakin jokin toiminto on kirjattu suoritettavaksi. Tietyissä autoissa osaa toiminnoista voi käyttää jo pelkillä eleillä tai liikkeillä, ilman fyysistä kosketusta. 

Toivoisin kuitenkin, että niin näyttöjen kuin autojen muidenkin toimintojen suunnitteluun ja käytännön testeihin panostettaisiin enemmän. Näin moni ärsyttävä – tai jopa vaarallinen – piirre saataisiin karsittua pois jo ennen sellaisen pääsyä markkinoille. 

Myös toimintojen priorisointia tulisi harkita tarkasti: Omaan järkeeni ei mahdu, miksi saapuvan puhelun tietojen halutaan peittävän peruutuskameran kuvan kesken peruutuksen, kuten juuri hiljattain koeajamassani autossa asia oli päätetty toteuttaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja