Edessä myrskyinen EU-huippukokous

EU:ssa pyritään nyt etsimään keinot, joilla Kreikan kaltaiset talouskatastrofit voidaan vastedes estää. Tämä on erityisen tärkeää suurimmalle EU-maalle eli Saksalle, joka Kreikan kohdalla joutui suurimmaksi maksumieheksi.

Saksaa on myös jäänyt harmittamaan se, että euro-alueen säännöistä ei tehty riittävän tiukkoja, silloin kun yhteinen valuutta luotiin. Saksa haluaa korjata asian, ja tehdä sen tavalla, joka ei jätä tulkinnanvaraa sen enempää EU:ssa kuin Saksan omassa perustuslakituomioistuimessakaan.

- Uuden kriisinhallintamekanismin pitää olla laillisesti vedenpitävä. Ei saa jäädä tilaa "jossittelulle" tai "mutille", vaan oltava kristallin kirkasta. Tämä onnistuu vain muuttamalla EU:n perussopimusta, toteaa Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Saksa haluaa viedä rikkureiden äänioikeuden

Saksa haluaa järeitä toimia. Saksan mukaan esimerkiksi jäsenmaan äänioikeutta EU:n ministerikokouksissa pitäisi rajata, jos maa rikkoo liikaa euro-alueen sääntöjä. Saksa ajaa myös EU-tukien jäädyttämistä.

Saksa haluaa myös, että Kreikan kaltaisessa katastrofitilanteessa vastuu ja mahdolliset kulut jakautuvat toisin. Saksa vaatii, että rahaa lainanneet pankit joutuvat mukaan pelastustoimiin, jos jonkin ylivelkaantuneen euro-maan talous pettää.

Moni EU-maa on teilannut Saksan ajatukset heti kättelyssä, mutta Suomi on valmis neuvottelemaan Saksan esityksestä. Suomi on ollut näissä asioissa pitkälti Saksan linjalla ja kannattanut rangaistusten tiukentamista. Tunteita on meillä herättänyt lähinnä se, että Saksa ja Ranska sopivat paketista ensin keskenään ja se tuli kaikille muille EU-maille yllätyksenä.

Miksi sopimusneuvotteluja pelätään?

Saksa vaatii, että muutokset kirjataan EU:n pyhimpään paperiin eli perussopimukseen. Monet jäsenmaat vastustavat tätä kuitenkin jyrkästi, koska perussopimusten uudistamiset ovat isoja prosesseja. Esimerkiksi viime vuonna voimaan astunutta Lissabonin sopimusta tehtiin lähes vuosikymmen.

Monet pelkäävät, että jos tuo sopimus nyt avataan, alkaa hevosenkauppojen teko yhdestä jos toisestakin muusta yksityiskohdasta. Sen myötä neuvottelut jäsenmaiden kesken leviäisivät käsiin ja prosessi venyisi. Lisäksi pelätään sitä, että uusi sopimus jouduttaisiin viemään kansanäänestykseen useassa maassa, ja se saatettaisiin kumota.

Saksa tosin katsoo, että sopimusmuutos voitaisiin tehdä "kevennetyllä mallilla". Sovittaisiin etukäteen, että muutokset koskevat vain euro-asioita ja vain euro-maita. Silloin esimerkiksi EU-kriittisen Britannian olisi helppo hyväksyä muutokset - ja vielä ilman kansanäänestystä.