Milloin Putinin Venäjä olisi voitu pysäyttää? Pietarilaisprofessori MTV:lle: Länsi oli liian sinisilmäinen 15 vuotta sitten – ensi vuonna Venäjällä ei tarvita vaalejakaan

Viimeisen vuoden ajan monen mielessä on pyörinyt yksi kysymys: olisiko Ukrainan sota voitu estää?

– Sodan alkamishetkellä niin analyytikot kuin tutkijatkin myös meillä Aleksanteri-instituutissa olivat siinä uskossa, että sota olisi voitu estää vielä ihan viime hetkellä ja viime minuutilla. Mutta nyt on käynyt selväksi, että sotaa ei olisi voitu välttää, sanoo Aleksanteri-instituutin professori Marianna Muravjeva.

Muravyevan mielestä se on erittäin surullista eikä niin olisi tietenkään pitänyt käydä, vaan meidän olisi pitänyt oppia historiastamme. 

Nyt joka päivä sekä venäläisiä että ukrainalaisia kuolee sodassa eikä Venäjän presidentti välitä omasta kansastaan lainkaan, koska hänellä on ihan muita prioriteetteja.

– Ukrainalaisia on Venäjällä valtavasti, se on toiseksi suurin kansalaisuus Venäjällä heti venäläisten jälkeen. Venäläiset tappavat veljeskansaa. Vladimir Putin on pettänyt kansansa luottamuksen, Muravjeva sanoo.

Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan

Oppitunti lännelle: vihaan on vastattava välittömästi

Pietarista kotoisin oleva Muravjeva selventää, että vaikka länsimaiden näkökulmasta tilanne Ukrainassa viime vuoden helmikuussa tuntui eskaloituvan nopeasti, todellisuudessa kytevä liekki syttyi jo yli 15 vuotta sitten.

Professorin mukaan, kun Venäjä valtasi laittomasti Krimin niemimaan vuonna 2014, oli jo miltei liian myöhäistä pysäyttää vallanhimoinen Putin.

– Olisi pitänyt tehdä jotain vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Mikä tahansa aggressio on kitkettävä ja pysäytettävä välittömästi, mutta tuolloin Putin ei joutunut minkäänlaiseen vastuuseen sodan aloittamisesta, Muravjeva pohtii.

Vuonna 2008 Dmitri Medvedev oli Venäjän presidenttinä ja Putin toimi pääministerinä. Muravjevan mukaan ainakin monille venäläistutkijoille oli täysin selvää, että Medvedev oli vain väliaikainen sätkynukke ja Putin palaa pian valtaan.

– Monet länsimaiset kollegamme kuitenkin uskoivat sokeasti, että demokratia oli tullut Venäjälle. Toivon, että tästä tulee meille oppitunti, josta otamme opiksemme tulevaisuutta varten.

Muravjeva näkee näin jälkeenpäin Venäjän hyökkäyksen Georgiaan eräänlaisena harjoituksena Ukrainan sotaa varten. Hän sanoo, ettei Georgian sota ollut Venäjän historian valossa kovin yllättävä käänne, kun vertaa esimerkiksi siihen, mitä Venäjä oli tehnyt Tšetšeniassa 1990-luvulla.

Lue myös: Näin venäläismedia on uutisoinut Ukrainan sodan vuosipäivästä – silmiinpistävä ero "erikoisoperaation" alkuun

Milloin sota loppuu?

Ukrainan sota on nyt kestänyt reilun vuoden, ja länsimaat toivovat Venäjän hyökkäyksen pikaista päättymistä. Aleksanteri-instituutin professori on sitä mieltä, että sota Ukrainassa ei voi loppua nopeasti.

– Venäjällä ja Ukrainalla on hyvin pitkä historia, ja ne tuntevat toisensa erittäin hyvin. Sekä Venäjän että Ukrainan sotilaskomentajat opiskelivat samoissa sotilasopinahjoissa. Molemmat kansat joutuvat sotimaan hyvin tuttua vihollista vastaan eli sotilaallisestakaan näkökulmasta ei kannata odottaa sodan nopeaa loppumista, Muravyeva sanoo.

Hän näkee kaksi skenaariota tulevaisuutta ajatellen: joko Putin haluaa, että sota loppuu ensi vuonna, koska silloin on presidentinvaalit tai sitten mitään vaaleja ei tule, vaan sotaa jatketaan loputtomiin.

Lue myös: 12-vuotias Ukrainan sotaa paennut Jeva MTV:lle: "Kun taloamme pommitettiin, jokin sisälläni särkyi"

Venäjän presidentinvaalit on tarkoitus pitää maaliskuussa 2024 ja Putinin on spekuloitu asettuvan ehdolle.

– Mahdollisesti Putin yrittää lopettaa sodan ja kertoa väitetystä rintamamenestyksestä sekä saavutuksista Ukrainan ”erikoisoperaatiossa” vaalien alla näyttääkseen olevansa hyvä johtaja, Muravjeva sanoi.

Hänen mukaansa Putinin päämääränä näyttää olevan Venäjän taloudellisten ongelmien sysääminen länsimaiden ja etenkin Yhdysvaltojen syyksi ja lännen syyttäminen russofobiasta. Näin Putin mahdollisesti uskoo menestyvänsä vaaleissa.

Toinen skenaario on pessimistisempi. Joidenkin tutkijoiden mukaan on mahdollista, ettei Putin pidäkään mitään presidentinvaaleja, vaan Venäjä on ensi vuoteen mennessä luisunut täyteen hirmuvaltaan ja diktatuuriin.

– Venäjällä on ensi vuonna alkanut klassinen autoritäärinen kausi, jolloin ei tarvita enää vaalejakaan. Tästä näkökulmasta sota ei valitettavasti lopu lähivuosina, Muravjeva summaa.

Voit katsoa lisää Itä Nyt-ohjelman jaksoja täältä.