Huostassa olevien lasten määrässä on isoja eroja hyvinvointialueiden välillä. Asiantuntijan mukaan arviolta 1 000 lasta vuodessa joutuu sijoitetuksi sijaishuoltoon palvelujärjestelmän aukkojen takia.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Savossa huostassa olevia oli vuonna 2023 kolme kertaa enemmän kuin Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Kymenlaaksossa on poikkeuksellisen paljon huostaanotettuja lapsia. Naapurissa Itä-Uudellamaalla niitä sen sijaan on varsin vähän. Porvoossa MTV Uutisille kerrotaan, että alueella huostaanottoon ei päädytä helposti.
Vastuualuejohtaja Hanna Kauniston mukaan Itä-Uudellamaalla näkyy vahva painotus ehkäiseviin palveluihin, sitoutuneet ammattilaiset, henkilöstön pieni vaihtuvuus ja määrätietoinen työskentely perheiden kanssa sekä alueen pieni koko.
– Meillä ne ilmiöt eivät vastaavalla tavalla kuin isommissa kaupungeissa pääse ryöpsähtämään ja leviämään. Niihin päästään nopeammin kiinni, kun meillä on tiiviimmät verkostot tällä alueella, toteaa Kaunisto.
Kymenlaaksosta kerrotaan, että alueen ongelmien taustalla ovat riittämättömät perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut.
– Tämähän ei ole yksin Kymenlaakson ongelma, että nuorten päihdehoito tai vakavasti psyykkisesti oireilevat nuoret valuvat lastensuojeluun, vaikka ne pitäisi pystyä hoitamaan terveydenhuollon palveluissa, toteaa tulosaluejohtaja Riikka Mauno.
Lasten ADHD:n esiintyvyys koko maan suurinta
Lisäksi Itä-Uudellamaalla tehdään lasten kiireisiä sijoituksia selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalan alueella on tekijöitä, jotka vaikuttavat kiireellisten sijoitusten suureen määrään. Useat indikaattorit osoittavat, että alueella on paljon tuen tarvetta.
– Pohjois-Karjalassa erityisesti lasten ja nuorten ADHD:n esiintyvyys on suurinta koko maan tilastoihin verrattuna. ADHD-lääkettä ostaneiden osuus 0–17-vuotiaiden ikäryhmässä on maan korkein, toteaa perhepalvelujen johtaja Erja Nevalainen.
– Lisäksi psyykenlääkkeitä ostaneiden väestöosuus oli Pohjois-Karjalan 0–17 –vuotiaissa viidenneksi suurin muihin 22 maakuntaan verrattuna.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Iso taloudellinenkin merkitys
Entäpä jos Itä-Uudellamaalla olisi sama tilanne kuin Kymenlaaksossa eli huostaanotettuja yhtä paljon väestöön suhteutettuna kuin Kymenlaaksossa, mitä se tarkoittaisi Hanna Kaunisto?
– Meillä olisi niitä kolme kertaa enemmän eli se tarkoittaisi noin kolmeasataa huostaanottoa ja se tarkoittaa vuotuisessa budjetissa 15-18 miljoonaa euroa lisää.
Kymenlaaksossa huostaanotettuja lapsia yritetään jatkossa palauttaa entistä nopeammin takaisin perheisiinsä.
Asiantuntijan mukaan huostaanotoista on tullut liian usein viimeisen keinon sijaan ensisijainen toimenpide.
– Huostaanotto on säädetty viimesijaiseksi keinoksi.Liian monesti huostaanotosta on tullut enemmänkin ensisijainen kuin viimesijainen, toteaa hyvinvointialueita edustavan Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Meillä todennäköisesti 1 000 lasta vuodessa joutuu sijoitetuksi sijaishuoltoon palvelujärjestelmän aukkojen takia eli sieltä puuttuu mielenterveyshoitoa, puuttuu vammaispalvelua, arvioi erityisasiantuntija.
Lue myös: