Poliisi selvitti jo vuonna 2019 sosiaalityöntekijän pyynnöstä Anneli Auerin lasten mahdollista kaltoinkohtelua sijaisperheessä. Esitutkintaa ei aloitettu.
Anneli Auerin kahden lapsen sosiaalityöntekijä teki poliisille vuonna 2019 tutkintapyynnön lasten epäilystä kaltoinkohtelusta ja henkisestä väkivallasta sijaisperheessä.
Lapset sijoitettiin huhtikuussa 2010, kun Anneli Aueria epäiltiin miehensä murhasta Ulvilassa. He olivat sijaisperheessä sijoitettuna vuoden 2018 loppuun.
Sijaisperheolot ovat nyt julkisuudessa, sillä Anneli Aueriin ja hänen silloiseen miesystäväänsä Jens Kukkaan kohdistuvat seksuaalirikosepäilyt ovat uudelleen käräjäoikeudessa.
Oikeus tuomitsi aikanaan Auerin 7,5 vuoden ehdottomaan vankeuteen lapsiinsa kohdistuneista törkeistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Kukka sai 10 vuotta ehdotonta vankeutta. Korkein oikeus purki tuomiot vuonna 2024.Str / Lehtikuva
Sijaisperheen vanhemmat pääsevät joulukuussa ääneen oikeudessa.
Auerin lapset ovat peruneet aiempia puheitaan siitä, että Auer ja Kukka olisivat käyttäneet heitä seksuaalisesti hyväksi.
Nuorimman tyttären mukaan hän ja hänen kaksi muuta sisarustaan päätyivät lapsina valehtelemaan, koska sijaisvanhemmat painostivat heitä vastaamaan tietyllä tavalla kysymyksiinsä.
Auer ja Kukka ovat jo tuomionsa asiasta kärsineet.
Lapset siirrettiin loppuvuodesta 2018 perhetukikeskukseen "sijaisperheessä ilmenneiden epäkohtien perusteella".
Sosiaalityöntekijän ilmoituksen perusteella nuorin tyttö oli kertonut perhetukikeskuksessa sijaisperheestä asioita, jotka herättivät huolta kaltoinkohtelusta ja henkisestä väkivallasta sijaisperheessä.
Myös toisen tytön kohdalla oli tehty vastaava tutkintapyyntö poliisille.
Tyttö oli kertonut eläneensä sijaisperheessä "hyvin rajattua ja kontrolloitua elämää".
Hän kertoi, että joutui käymään suihkussa koulussa tai uimahallissa, eikä hänellä ollut lupaa käydä itse jääkaapilla. Hänen ei myöskään annettu katsoa televisiota eikä hänelle oltu annettu kotiavainta.
– (Nimi) kertomasta välittyy kuva, jonka mukaan sijaisvanhemmat olivat kontrolloineet kaikkia hänen tekemisiään ja hankaloittaneet ikätasoisen nuoren kasvua ja kehitystä, sosiaalityöntekijä kirjoitti poliisille.
Tyttö ei myöskään sosiaalityöntekijän mukaan pitänyt siitä, että asiasta oli tehty tutkintapyyntö poliisille.
– Kuullessaan tutkintapyynnön tekemisestä (nimi) kertoi, ettei luota poliiseihin ja ettei hän halua ongelmia entisille sijaisvanhemmilleen.
Molemmilla tytöillä oli sosiaalityöntekijän mukaan todettu psyykkistä oireilua ja ahdistusta.
Poliisi: Ei rikosta
Lounais-Suomen poliisilaitos teki asiassa esiselvityksen, jonka mukaan rikosta ei ole tapahtunut ja esitutkintaa ei aloitettu.
Poliisi totesi, että sijaisvanhemmat kertoivat olleensa "erittäin uupuneita ja jääneensä usein ilman apua ja tukea".
– Lapsettomana pariskuntana heillä ei ole ollut aiempaa kokemusta lasten kasvattamisesta ja sijoittamiseen johtaneet syyt valtavine mediapaineineen sekä kriisitilanne itsessään oli äärettömän rankka, poliisin päätöksessä lukee.
Poliisin mukaan sijaisperhe pyrki kasvattamaan lapsia "parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa".
Poliisin mukaan lasten psyykkinen oireilu johtui pikemminkin sijoitukseen johtaneista tapahtumista biologisessa perheessä.
Syytä epäillä -kynnys ei poliisin mukaan ylittynyt.
Sijaisvanhemmat eivät poliisin mukaan tahallaan tai tietoisesti pyrkineet vahingoittamaan lapsia.
Poliisi myös otti kantaa lastensuojelun rooliin päätöksessään. Sen mukaan lastensuojelun olisi pitänyt havaita lasten kertomat kurinpito- ja kasvatusmenetelmät sijaisperheessä reaaliajassa ja puuttua niihin.
– Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut lastensuojelun taholta ennen lasten sijaishuoltopaikan muuttamista vuodenvaihteen 2018–2019 tienoilla.
Poliisi ei haastatellut lapsia esiselvitykseen liittyen tuolloin.
