Suomalaiset kokevat ulkona liikkuessaan toiset ihmiset suurempana uhkana kuin esimerkiksi liikenteen. Mielikuvat eivät saa tukea tilastoista.
Suomalaiset pelkäävät elinympäristössään eniten toisia ihmisiä. Tähän tulokseen tultiin Espoon Kirkkojärvellä tehdyssä turvallisuustutkimuksessa, jossa alueen asukkaat vastasivat nettikyselyyn.
– Sosiaalinen turvattomuus on kasvanut, vaikka rikokset ovat vähentyneet. Se on paradoksaalista, tutkimusta tekemässä ollut ympäristöpsykologi Marketta Kyttä sanoo.
Ulkona liikkuminen koetaan turvattomaksi. Tietyt kaupunginosat saattavat profiloitua laitapuolen alueiksi.
– Tällaisia ovat asemanseudut, alikulut, keskustat ja huonosti valaistut paikat.
Tietoa siitä, tapahtuuko näissä paikoissa oikeasti muita enemmän rikoksia, ei ole helposti saatavilla.
– Poliisi ei mielellään julkaise lukuja. Se on oikeastaan aika ymmärrettävää. Jos ihmiset alkavat välttää näillä paikoilla liikkumista, juuri silloin niistä tulee turvattomampia: siellä ei näy tavallisia käyttäjiä, jotka koetaan turvallisuuden takeeksi. Syntyy noidankehä, Kyttä sanoo.
Humalaisia pelätään eniten
Eri ikäisillä ihmisillä on erilaisia pelkoja. Ikäistään nuorempia ihmisiä tunnutaan kuitenkin pelkäävän enemmän kuin ikätovereita tai iäkkäämpiä.
– Varsinkin vanhat naiset kokevat suurta haavoittuvuutta, koska he eivät ole fyysisiltä voimiltaan ja liikkumiskyvyltään tasavertaisia muiden kanssa. Pakoon pääsy tai pärjääminen ahdistelutilanteessa vaikeutuu.
