Kuormittaako työsi? Tässä ovat hälytysmerkit | MTV Uutiset
Tuntuuko työ ylivoimaiselta? Nämä ovat hälytysmerkit
1:59Katso video: Työn psyykkinen kuormitus on kasvanut merkittävästi.
Julkaistu 59 minuuttia sitten
Raija Kantomaa
Työelämä vaikuttaa entistä kuormittavammalta.
Työelämän psykososiaalinen kuormitus ja häirintään liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet viime vuosina.
Lupa-ja valvontaviraston työsuojeluosaston ryhmäpäällikkö Päivi Laakson mukaan suurin vaara piilee siinä, että tilanteisiin puututaan vasta, kun ongelmat ovat ehtineet jatkua pitkään.
Työpäivä alkaa tuntua raskaalta. Uni ei enää tule entiseen tapaan. Työt pyörivät mielessä iltaisin, eikä seuraavaan päivään ole voimia.
Aluksi kyse voi olla vain kiireestä.
Sitten jotain muuttuu.
Työ ei enää kuormita vain hetkellisesti, vaan alkaa vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.
Psykososiaalinen kuormitus on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Työsuojeluviranomaisille tulevien yhteydenottojen määrä on kasvanut tasaisesti, ja sama kehitys näkyy myös mielenterveyssyistä johtuvissa sairauspoissaoloissa.
Laakso muistuttaa, ettei kyse kuitenkaan aina ole yksinkertaisesti siitä, että töitä olisi liikaa.
– Monesti ajatellaan, että työn määrä on se, joka aiheuttaa kuormitusta. Usein se onkin yksi merkittävä tekijä. Mutta aika usein haitallinen kuormitus syntyy siitä, että mukana on useampi tekijä, Laakso kertoo.
Työpaikan ongelmat eivät aina näy riitoina tai avoimina yhteenottoina.
Häirintä voi olla huutamista ja uhkailua, mutta myös jatkuvaa vähättelyä, pilkkaamista tai ulkopuolelle sulkemista.
Joskus se voi olla jopa niinkin arkinen asia kuin toistuva tervehtimättä jättäminen osana muuta epäasiallista kohtelua.
– Työpaikalla pitää käyttäytyä ammatillisesti, vaikka ei välttämättä kaikkien kanssa ihan sydänystävä olekaan, Laakso sanoo.
Häirintään liittyvät ilmoitukset ovat kasvaneet viime vuosina.
Kasvun ei kuitenkaan katsota tarkoittavan sitä, että häirintä olisi yhteiskunnassa räjähdysmäisesti lisääntynyt.
Sen sijaan ihmiset tunnistavat aiempaa herkemmin tilanteita, joita ei enää hyväksytä.
Myös #MeToo-liike muutti keskustelua seksuaalisesta häirinnästä.
Laakson mukaan työelämässä on aiemmin siedetty paljon sellaista käytöstä, joka nykyään tunnistetaan selvästi sopimattomaksi.
– Seksuaalisessa häirinnässä tilanne voi olla vakava jo yhden teon jälkeen. Esimerkiksi ei-toivottu koskettelu voi olla sellainen tapaus, johon työnantajan on puututtava välittömästi.
Häirintä ei ole vain epämiellyttävä kokemus työpäivän aikana. Sillä voi olla vakavia seurauksia ihmisen hyvinvointiin.
– Häirintä voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, masennusta ja unettomuutta. Vaikutukset voivat levitä myös koko työyhteisöön, heikentää työilmapiiriä ja lisätä henkilöstön vaihtuvuutta, sanoo Laakso.
Laakson mukaan mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä vaikeammaksi sen ratkaiseminen muuttuu ja vaikka työnantaja lopulta puuttuisi tilanteeseen, kaikki ei välttämättä enää palaudu ennalleen.
– Pitkittyneessä konfliktissa osapuolten väliset suhteet voivat olla niin pahasti rikkoutuneet, ettei yhteinen työskentely enää onnistu.
Silloin työntekijöitä voidaan joutua esimerkiksi siirtämään eri työyksiköihin tai pahimmillaan työsuhde voi päättyä.
Työnantajakaan ei aina toimi riittävästi
Työsuojeluviranomaisille tulevissa tapauksissa on usein kyse siitä, että työpaikan omassa ongelmanratkaisuprosessissa on ollut puutteita.
– Asiaa ei ole selvitetty riittävän nopeasti tai kuormituksen todellista syytä ei ole selvitetty lainkaan.
Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston ryhmäpäällikkö Päivi Laakso muistuttaa, että jokainen pitkittynyt tilanne voi olla ihmiselle raskas.
Joskus työpaikalla on ryhdytty toimenpiteisiin, mutta ne eivät ole kohdistuneet siihen ongelmaan, joka tilanteen todellisuudessa aiheuttaa.
– Vakavimmat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisempia. Vuosittain tulee vastaan vain yksittäisiä tilanteita, joissa työsuojeluviranomainen joutuu antamaan velvoitteita tai jopa tekemään poliisille ilmoituksen epäillystä työturvallisuusrikoksesta.
Tässä ovat hälytysmerkit
Milloin pitäisi viimeistään pysähtyä?
– Kuormitus kuuluu jossain määrin työelämään. Kiireinen ajanjakso tai hetkellinen työmäärän kasvu ei vielä tarkoita, että ihminen olisi vaarallisesti kuormittunut.
Raja voi kuitenkin alkaa tulla vastaan, kun kuormitus alkaa näkyä omassa terveydessä.
– Uniongelmat ovat yksi selvä merkki. Myös tunne siitä, ettei enää jaksa, tai pelko siitä, että työ alkaa vaikuttaa terveyteen, pitäisi ottaa vakavasti.
Työpaikalla puolestaan ensimmäisiä merkkejä voivat olla muutokset työntekijän käyttäytymisessä tai työsuorituksessa, mutta Laakson mukaan silloin ollaan usein jo melko pitkällä.
Älä odota siihen asti, että et enää jaksa
Laakso neuvoo ottamaan asian puheeksi mahdollisimman aikaisin.
– Kerro esihenkilölle, jos työmäärä kasvaa kohtuuttomaksi tai työ alkaa vaikuttaa terveyteen.
Laakso muistuttaa, että jos häirintää tapahtuu, siihen pitää puuttua. Jos itse ei uskalla, apua voi pyytää kollegalta.
– Toivoisin, että suomalaisille työpaikoille syntyisi sellainen kulttuuri, että näistä asioista uskalletaan puhua ja ne uskalletaan ottaa aikaisemmin esiin, Laakso sanoo.
Sillä joskus pieni muutos ajoissa voi estää ongelmaa kasvamasta vuosien mittaiseksi kriisiksi.
Raija Kantomaa työskentelee MTV Uutisissa kotimaan uutistoimittajana. Voit lähettää juttuvinkkejä kaikesta kiinnostavasta sähköpostiin raija.kantomaa@mtv.fi.
