Suomalaislasten yksin liikkumista on alettu rajoittaa yhä enemmän.
Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä on tutkinut kahteen otteeseen, kuinka moni suomalaislapsi saa kävellä yksin kouluun.
– Vielä vuonna 1995 luku oli todella korkealla: 8-vuotiaista lapsista 98 prosenttia käveli itsekseen koulusta kotiin. Viime vuonna saman ikäisistä enää 80 prosenttia sai kulkea yksin, Kyttä kertoo.
Syyksi tilanteen muuttumiselle Kyttä epäilee "pelon maantieteen" leviämistä – sitä, että toiset ihmiset ja pimeät kadunpätkät koetaan yhä uhkaavampina.
– Se, että suomalaiset lapset ovat saaneet olla vapaita ja itsenäisesti liikkuvia, on perinteisesti ollut erityinen vahvuutemme. Sitä on ihmetelty kansainvälisestikin. Mutta näköjään nyt ollaan menossa kovaa vauhtia huonompaan suuntaan, Kyttä harmittelee.
Kännykkä on lasten turvaväline
Lapset siis liikkuvat itsenäisemmin yhä vähemmän, vaikka teknologian ansiosta heidän tekemisistään pysytään paremmin kärryillä kuin lankapuhelinaikoina.
– Kännykkää voidaan käyttää turvavälineenä. Iltapimeällä musiikkiopistoon taivaltanut tyttäreni on kertonut, että hän saattaa esittää puhuvansa puhelimeen, koska jo se lisää turvallisuuden tunnetta.
Toisaalta lasten ei tarvitse olla oman onnensa nojassa silloinkaan, kun omat vanhemmat eivät ole lähettyvillä.
– Toisten lasten tekemisiin voi ja saa puuttua. Se on osa yhteisön luomaa turvaverkkoa. Jos vaikka esikouluikäinen lapsi leikkii lähipuistossa ja puuhaa jotain vaarallisen näköistä, toiset vanhemmat voivat puuttua siihen: älä tee noin, ylitä tie tuosta kohdasta… Valvovia silmiä pitää olla muuallakin kuin omassa kodissa, Kyttä sanoo.
