Jokainen pelkää jotain. Mutta mistä tietää, onko pelko epänormaalia? Hypnoterapeutti Martti Tenkku kertoo, milloin olet hoidon tarpeessa.
Pelko voi tuntua kehon oireina, kuten että sydän hakkaa ja tukehduttaa.
– Pelko kuuluu elämään. Se on suojamekanismi. Ihmisen kuuluu pelätä karhua, jotta hän ymmärtää juosta sitä karkuun. Samoin autoja on syytä pelätä sen verran, ettei jää auton alle, hypnoterapeutti Martti Tenkku sanoo.
Hänen mukaansa pelko on ylimitoitettua silloin, kun se haittaa toimintaa. Korkeanpaikankammo voi esimerkiksi estää toteuttamasta unelmaa kalliokiipeilystä.
Toiset sietävät pelkoaan koko elämän. Käärmepelkoinen kaupunkilainen pystyy elämään tavallista elämää, koska ei välttämättä joudu koskaan vastatusten luikertelijan kanssa.
Kotikonsteja pelon hoitoon
– Jos kyseessä on siis ylisuuri pelko, niin näkisin kaksi omatoimista asian käsittelyä, Tenkku sanoo.
Kuvitellaan, että henkilö pelkää lintua. Jos pelon kohde ilmaantuu näkyviin harvoin, voi yrittää välttää pelon kohdetta.
Jos kyseessä on tavallisen ja usein näkyvän linnun pelko, voi pyrkiä karaisemaan asteittainen itseään. Eli tietoisesti mennä lähemmäksi tilanteita, joissa pelottava lintu on tai liikkuu.
– Lähemmäksi mennessä voi olla mukana turvatekijä, kuten luotettava ja asiaa ymmärtävä ystävä. Karaisu eli siedätyshoito sinällään on myös terapiassa usein käytetty hoitomuoto, Tenkku kertoo.