Asekauppasopimuksen synty epävarmaa YK:ssa

Tällä hetkellä asekaupasta ei ole olemassa sitovaa, kansainvälistä yleissopimusta. Kukin maa itse määrittelee, miten asekauppaa ulkovaltojen kanssa käy.

– Uskon, että sopimus todella esitellään tämän viikon aikana, mutta riski on, että sopimus on heikko. Sellaisella ei olisi käytännössä merkitystä, eikä sillä pystyttäisi (vaikuttavasti) sääntelemään asekauppaa, Cronberg kertoo MTV3 Uutisille.

Cronbergin pelkäämä heikko asekauppasopimus tarkoittaisi, että Venäjä ja Yhdysvallat vesittävät sopimusta erityisehdoilla.

Merkittävin tulevaa asekauppasopimusta heikentävä seikka olisi tavanomaisten pienaseiden, kuten pistoolien ja kivääreiden rajaaminen sopimuksen ulkopuolelle.

Yhdysvalloille pienaseiden sisällyttäminen sopimukseen ei neuvottelulähteiden mukaan sovi.

Paitsi pienaseiden, niin myös patruunoiden saaminen sopimuksen ja kauppasääntelyn piiriin on vaikeaa.

Neuvotteluja tiiviisti seurannut Cronberg on kuitenkin toiveikas Yhdysvaltojen suhteen.

– Yhdysvallat on maailman suurin aseviejä, joten heillä on intressi siitä, että olisi joitakin yleismaailmallisia sääntöjä .

Kansallisella tasolla säädelty asevienti Yhdysvalloista, kuten muistakin länsimaista on kuitenkin huomattavan tarkkaa.

Miksi YK-tasoinen asekauppasopimus?

Cronbergin mukaan yleissitovan kansainvälisen sopimuksen puuttuminen ruokkii konflikteja sekä laitonta asekauppaa.

– Sopimuksella voitaisiin estää asevienti maihin, joissa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia tai viemästä aseita sellaisiin paikkoihin, missä niillä heikennettäisiin rauhaa ja vakautta.

Sopimuksessa on tarkoitus myös määritellä kriteerit, milloin asevienti on hyväksyttävää ja milloin ei.

– Mukana olisivat riskianalyysit, jolloin asevienti estyisi kolmansiin maihin ja maihin, joissa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia, Cronberg selvittää.

Aseviennin suurvallat vastahakoisia

Tietoja neuvotteluiden etenemistä on tihkunut varsin niukasti.

Suomen delegaatioon kuuluvan Sadankomitean Eekku Aromaan tiedotusvälineille antaman raportin mukaan ainakin Suomi, Saksa, Ruotsi, Japani sekä useat Etelä-Amerikan maat ovat ilmaisseet tukensa tiukasti asekauppaa sääntelevälle sopimukselle.

Tiukan sopimuksen kannalla on myös useita maita, joiden merkitys kansainvälisessä asekaupassa on käytännössä vähäinen tai olematon.

Aseviejämahdit Yhdysvallat ja Venäjä sitä vastoin ovat esittäneet väljempiä ratkaisuja. Myös Kuuba ja Kiina ovat olleet vastahankaisia tiukkaa säätelyä esittäville ehdotuksille.

Oma lukunsa on Syyria, joka Aromaan raportin mukaan tuskin on valmis hyväksymään minkäänlaista YK-tasoista sopimusta. Venäjä on toimittanut sisällissodan ravistelemaan Syyriaan aseita ja toimittaa edelleen.

– Jos ajatellaan, että YK-tasoinen asekauppasopimus olisi nyt olemassa, niin Venäjän asevienti Syyriaan olisi estynyt ihmisoikeusrikkomusten takia, Cronberg spekuloi.

Tiukan asekauppasopimuksen kompastuskiviä ovat paitsi Yhdysvaltojen ja Venäjän erityisehdot, niin myös se, milloin jokin valtio voidaan määritellä kyseenalaiseksi kohteeksi aseviennille.

– Monet arabimaat, esimerkiksi Iran, ovat sitä mieltä, että itsenäisen maan tulee pystyä ostamaan aseita.

Neuvottelut vaikeita myös käytännön syistä

Suomen delegaatioon kuuluvan Aromaan raportin mukaan luonnos sopimuksesta tulisi saada aikaiseksi viimeistään keskiviikkona 25. heinäkuuta ja sitova sopimus perjantaina 27. heinäkuuta.

Arabimaissa perjantai on pyhäpäivä, ja sopimustekstejä pitää hyväksyttää maiden pääkaupungeissa virka-ajan puitteissa. Aromaan raportin mukaan neuvotteluja ovat periaatekysymysten lisäksi hankaloittaneet myös arkiset käytännön asiat.

Raportissa sanotaan, että eri maiden delegaatiot ovat istuneet aulatiloissa, niin, että istumapaikkoja on ollut liian vähän.

Neuvottelijoille ei ole ollut ruokaa tai juomaa tarjolla. Sopimusluonnosten tekstejä on käsitelty sanatarkasti, ja delegaatioita on pyydetty esittämään vain ne kohdat, joihin ne ovat tyytymättömiä.

Sen takia neuvottelut ovat venyneet jopa aamuyön tunneille.