Antibioottien tehon heikentyminen vaarantaa jo terveydenhuoltoa länsimaissa. Antibiootille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat maailmassa vuosittain noin 700 000 kuolemaa. Jotta vuonna 2050 kuolemia ei olisi 10 miljoonaa, tarvitaan vastuullisempaa antibioottien käyttöä, myös Suomessa.
Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten antibioottia. Muutaman viime vuoden aikana antibioottinen käyttö on kuitenkin kääntynyt laskuun.
Muuhun Eurooppaan verrattuna Pohjoismaissa antibioottien käyttö on vähäisempää. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua.
– Meidän pitää huolehtia hygieniasta ja vähentää antibioottien käyttöä sekä sairaaloissa että avohoidossa. Avohoidossa käytetään noin 85 prosenttia antibioottipäivistä eli tämä on jokaisen ihmisen ja lääkärin asia, sanoo Asko Järvinen HYKS:n infektiosairauksien klinikalta.
Monet hoidot voivat vaarantua
Jos antibiootille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa vaarantuvat monet leikkaukset ja esimerkiksi syöpähoidot. Huolestuttavaa on tavanomaisten tulehdustautien aiheuttajien kuten kolibakteerin vastustuskyvyn nouseminen. Kolibakteeri eli Escherichia coli aiheuttaa esimerkiksi virtsatietulehduksia.
– Virtsatietulehdukset ovat siinä mielessä vaaravyöhykkeessä, että suoliston bakteerien antibioottiresistentin lisääntyminen uhkaa niitä merkittävimmin. Meillä on varmasti muutamasatatuhatta virtsatieinfektiota vuosittain ja jos näiden hoito vaikeutuu niin kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kertoo Järvelä.
Monien ylähengitystietulehduksien taustalla on virus, eikä niiden hoidossa yleensä tarvita antibioottia.
– Kyllä merkittävin osa on ylähengitystietulehduksista, eli erinäköiset flunssat, keuhkoputkitulehdus ja poskiontelon tulehdukset ovat sellaisia, joiden taustalla on yleisemmin virus, eikä niihin antibioottia yleensä tarvita, sanoo Järvelä.
Antibioottihoitojen kestot lyhentymässä
Nykyisten suositusten mukaan antibioottikuurien kestot ovat myös lyhenemässä.
– Me käytämme antibiootteja kohdennetusti, osuvasti ja oikealla annoksella lyhyen aikaa. Lyhyt isku on parasta hoitoa, sanoo Mari Kanerva HUS:n infektiolääkäri ja osastonylilääkäri.
Oma vaikutuksensa antibioottien käyttöön on myös potilaan hoitopolulla.
– Suomessa hoitojärjestys on sellainen, että potilas tulee ensin akuuttipäivystyspisteeseen, siirtyy siitä akuuttiosastolle ja sitten hänet siiretään jatkohoitopaikkaan. Ja siten kolmanteen tai neljänteen paikkaan toipumaan. Ja joka kerta tulee uusi lääkäri, joka katsoo uusin silmin tilannetta ja toteaa, että tämä tilanne näyttä huonolta.
– Jotta lääkäri saisi jotain tehoa oman seuranta-aikansa puitteissa, hän vaihtaa antibiootin. Tämä johtaa siihen, että hoito helposti pitkittyy, koska jokainen seuraa tilannetta vähän aikaa ja siksi se antibiootti vaihtuu kaiken aikaa. Jos yksi lääkäri seuraa ja toteaa, että potilaan taudinkaari etenee tietyllä tavalla, se maltti säilyy paremmin. Ja tähän täytyy sotessa myös huomioida, että se potilaan hoitopolku säilyy järkevänä, sanoo Kanerva.
Perushygieniasta pitää huolehtia
Ihmisten matkustellessa liikkuvat yhtä tehokkaasti myös bakteerit, joten matkalla on syytä huolehtia hygieniasta. Koska mikrobit ovat näkymättömistä, riskiä on vaikea nähdä.
– Hyvä käsihygienia, koska käsiin tarttuu aina ympäristön bakteereja ihan luontaisestikin, eli kunnollinen käsien pesu ennen ruokailua, ettei niitä bakteereja pääse suolistokanavaan, jossa ne sitten jäävät pitkäksi aikaa henkilöön. Ja muutenkin aina vessakäynnin jälkeen on kädet pestävä, sanoo Kanerva.
Suomalaisia haastetaan nyt mukaan antibioottien suojelijoiksi. Nettisivulla www.antibioottiresistenssi.fi, voi ilmoittautua mukaan ja valita omat lupauksensa bakteerien antibioottien heikkenemisen vähentämiseksi. Huomenna koko Euroopassa vietetään antibioottipäivää.