Amerikkalaisopiskelija jäi kiinni ChatGPT:n laatimasta esseestä – professorin mukaan vilppiä on liki mahdotonta todistaa
4:59KATSO MYÖS: Mikä on ChatGPT? Tekoälyprofessorin mukaan hittibotti on mestari lähinnä "bullshitissä" ja "mansplainauksessa".
Julkaistu 03.01.2023 12:01
Emmi Niiniaho
Amerikkalaisopiskelija pyysi ChatGPT:tä kirjoittamaan filosofian esseensä. Tarkkasilmäinen professori tunnisti tekoälyn kirjoitustyylin, mutta pelkää, miten sujuvaksi ChatGPT vielä oppii.
Tekoälybotti ChatGPT on noussut nopeasti laajan yleisön tietoisuuteen. Parhaillaan avoimessa testikäytössä olevalle ChatGPT:lle voi esittää haluamiaan kysymyksiä tekstimuodossa, ja se tarjoaa niihin jopa uskomattoman oppikirjamaisilta vaikuttavia vastauksia.
Tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta kertoi aikaisemmin MTV Uutiset Liven haastattelussa testanneensa ChatGPT:tä oman kurssinsa koekysymyksillä, ja vaikkei botti olisi tenttiä läpäissytkään, antoi se kysymyksiin päällisin puolin aivan kelvollisen näköisiä vastauksia.
ChatGPT:n luomat huijausmahdollisuudet onkin pistetty silmälle ympäri maailman. New York Post kirjoittaa Etelä-Carolinassa sijaitsevan yliopiston professorin saaneen oppilaansa kiinni tekoälyn käyttämisestä filosofian esseen kirjoittamisessa.
Katso yllä olevalta videolta, kun Teemu Roos antaa esimerkin elävästä elämästä ja siitä, kuinka eräs nimeltämainitsematon koululainen teki ChatGPT:tä käyttäen koulutehtävänsä ja sai tuotoksesta Roosin mukaan täydet pisteet.
Kaukana ovat siis ajat, jolloin huijaaminen perustui penaaliin kätkettyyn pienen pieneen paperilappuseen tai siihen, että Tuntemattoman sotilaan lukemisen sijaan katsoi vain elokuvan.
Nyt filosofian esseenkin naputtelee puolestasi tekoäly.
– Akateeminen maailma ei osannut ennustaa tätä, joten olemme hieman sokeita sille. Heti kun kerroin tästä Facebookissa, akateemiset ystäväni totesivat, että "minäkin nappasin yhden", Furman yliopiston filosofian apulaisprofessori Darren Hick kommentoi New York Postille.
Hick ohjeisti kurssiaan kirjoittamaan 500 sanan esseen 1700-luvun filosofista David Humesta ja kauhun paradoksista, joka käsittelisi sitä, miten ihmiset voivat nauttia jostakin, mitä pelkäävät.
Tällaisen vastauksen ChatGPT laati, kun pyysimme sitä kirjoittamaan esseen aiheesta kauhun paradoksi.ChatGPT
Yhdessä palautetuista esseistä oli kuitenkin tunnusmerkkejä, jotka vihjasivat tekoälyn käytöstä.
– Se on selkeä tyyli, mutta tunnistettavissa. Sanoisin, että se kirjoittaa kuin älykäs 17-vuotias, Hick totesi ChatGPT:n vastaustyylistä.
Hickin mukaan esseessä oli kummallisia sanavalintoja – ei vääriä, mutta eriskummallisia.
– Jos opetat jollekin esseen kirjoittamista, näin opettaisit heitä tekemään sen ennen kuin he löytävät oman tyylinsä, Hick toteaa.
Huolimatta siitä, että Hickillä itsellään on kokemusta tekijänoikeuslain etiikasta, vilpin todistaminen on miehen mukaan lähestulkoon mahdotonta.
Ensin professori liitti epäilyttävän tekstin ChatGPT:n tuottajien ohjelmistoon määrittääkseen, oliko essee tekoälyn laatima. Ohjelmiston mukaan yhdenmukaisuus oli 99,9 prosenttia.
Mutta toisin kuin esimerkiksi perinteisissä plagiointia havaitsevissa ohjelmistoissa tai hyvin kootussa vastauksessa pitäisi olla, tekoälyn havaitseva ohjelmisto ei tarjonnut minkäänlaisia lähdetietoja.
Seuraavaksi Hick yrittikin tuottaa samanlaisen esseen kysymällä ChatGPT:ltä kysymyksiä, joita kuvitteli opiskelijankin tekoälylle esittäneen. Vastaukset olivat samankaltaisia, mutteivät kuitenkaan tyystin samoja, sillä tekoäly luo uniikkeja vastauksia.
ChatGPT:ltä voi kysyä mitä vain maan ja taivaan väliltä ja vastaukset ovat sujuvia myös suomen kielellä.Shutterstock
Lopulta Hick päätti kysyä opiskelijalta asiasta suoraan, joka tunnusti ja sai kurssista tämän seurauksena hylätyn.
Professori kuitenkin pelkää, että tapauksia on lähes mahdotonta todistaa ja että hän kollegoineen hautautuu pian vilpillisten töiden selvittelyyn.
Toistaiseksi Hick luottaa suullisiin yllätyskokeisiin, jotka pakottavat opiskelijat paljastamaan todellisen osaamisensa.
Pelottavinta Hicksin mukaan kaikessa on kuitenkin se, että tekoäly jatkaa oppimista, jolloin lopputulokset eivät välttämättä ole enää niin itsestäänselvästi tekoälyn kirjoittamia.
– Järjestelmä oppii – kuukauden päästä se on fiksumpi, vuoden päästä se on fiksumpi, Hick muistuttaa ja toteaa itsekin kokevansa silkkaa kauhua siitä, millaista hänen päivittäinen työnsä tulee jatkossa olemaan.
– Mutta se on myös kiehtovaa, loputtoman kiehtovaa, Hick pohtii.
