Koululaisen ChatGPT:llä tekemä kirjoitelma meni täydestä – tekoälyprofessorin mukaan hittibotti on mestari lähinnä "bullshitissä" ja "mansplainauksessa"

4:59
Katso videolta, miten ChatGPT käytännössä toimii – voiko se jonain päivänä korvata Googlen?

Tekoäly voi kyetä tekemään osan vaikkapa koululaisen kotitehtävistä, mutta mihin sitä oikeasti voi käyttää? Tekoälyprofessori näkee ChatGPT:n kaltaisissa sovelluksissa mahdollisuuksia, mutta ongelmana on se, ettei sen antamiin vastauksiin voi täysin luottaa. Professori kertoo artikkelin yläpuolella olevalla videolla syyn.

Tekoälybotti ChatGPT on noussut nopeasti laajan yleisön tietoisuuteen. Sovelluksen takana on vuonna 2015 perustettu yhdysvaltalainen OpenAI-säätiö, jossa on mukana muun muassa miljardööriyrittäjä Elon Musk. Tekoälyratkaisuja kehittävään säätiöön sijoitti vuonna 2019 myös teknologiajätti Microsoft.

Parhaillaan avoimessa testikäytössä olevalle ChatGPT:lle voi esittää haluamiaan kysymyksiä tekstimuodossa, ja se tarjoaa niihin jopa uskomattoman oppikirjamaisilta vaikuttavia vastauksia – ja vieläpä lähes virheettömällä suomen kielellä.

Botilta voi tilata esimerkiksi kaurapuuroaiheiset rap-lyriikat, tietoa maailman väkiluvun kasvusta tai pyytää apua monimutkaisiinkin koodiongelmiin. Sen kanssa voi myös käydä vuorovaikutteista keskustelua, sen näkemyksiä voi haastaa ja se kykenee myös itsekriittisyyteen. Sen sijaan ChatGPT voi välillä kompuroida hyvin yksinkertaistenkin matemaattisten laskutoimitusten kanssa, eikä välttämättä tarjoa aina oikeaa vastausta vaikkapa miinuslaskuihin.

Mikä on GPT?

ChatGPT saa tietonsa internetistä, jonka syövereistä siihen on imuroitu valtaisa määrä tietoa. Koska se ei aktiivisesti etsi uutta dataa jokaiseen sille esitettyyn kysymykseen, vaan turvautuu valmiiseen tietokantaan, ei se ole perillä kaikkein tuoreimmista maailman ilmiöistä soveltuenkin tästä syystä paremmin käytettäväksi ajattomampien tai yleisempien aiheiden kanssa.

Sen nimessä oleva kirjainyhdistelmä viittaa GPT-malliin (Generative Pre-trained Transformer), joka osaa poimia esitetyistä kysymyksistä olennaisimmat avainsanat varsin ihmismäisesti, ja tuottaa niihin vastaukseksi suuriakin määriä enemmän tai vähemmän informatiivista asiatekstiä. ChatGPT hyödyntää pari vuotta sitten julkaistua GPT-3-mallia.

Koululainen teki läksynsä ChatGPT:llä – sai "täydet pisteet"

Tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta johtaa tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskuksessa, Finnish Centre for AI:ssa (FCAI). Hän myös vetää suosittua Elements of AI -verkkokurssia, jolle on vuosien varrella ilmoittautunut yli 900 000 opiskelijaa maailmanlaajuisesti. Helsingin yliopiston mukaan kurssi on keskeinen osa Suomen tekoälystrategiaa, jonka mukaan tekoäly kuuluu kaikille.

MTV Uutiset Liven haastattelussa pistäytynyt Roos totesi, että hän testasi ChatGPT:tä oman kurssinsa koekysymyksillä, ja vaikkei botti olisi tenttiä läpäissytkään, antoi se kysymyksiin päällisin puolin aivan kelvollisen näköisiä vastauksia.

Roos antaa artikkelin yläpuolella olevalla videolla esimerkin elävästä elämästä ja siitä, kuinka eräs nimeltämainitsematon koululainen teki ChatGPT:tä käyttäen koulutehtävänsä ja sai tuotoksesta Roosin mukaan täydet pisteet.

Vaikka ChatGPT osaakin antaa varsin pätevältä kuulostavia esseemuotoisiakin vastauksia, on se Roosin mukaan mestari lähinnä "bullshitissä" ja "mansplainauksessa" eli miesselittämisessä. Moneen sille esitettyyn monimutkaiseen kysymykseen ChatGPT vastaa pitkästi, mutta varsinainen asiasisältö jää hyvin heppoiseksi.

Pelisääntöjä kaivataan tulevaisuudessa

Vaikka ChatGPT on vielä nykymuodossaan hieman raakile, mahdollistaa sen testikäyttö kokemusten ja palautteiden keräämisen. Roosin mukaan tämänkaltainen tekoälysovellus ei myöskään koskaan tule täysin valmiiksi, vaan kehittyy ajan saatossa.

Kun erilaiset tekoälyjärjestelmät yleistyvät, uskoo Roos, että jossain vaiheessa on tarvetta jonkinlaisille pelisäännöille niiden käyttämisessä. Tekoälysovellusten kehittämisessä on kuitenkin kyse tieteellisestä tutkimuksesta, eikä Roos pidä hyvänä ajatuksena, että kehitykseen itsessään lähdettäisiin puuttumaan.

– Sitä nyt ei varmaan kannata ruveta hirveästi sääntelemään, että ette saa keksiä tällaisia ideoita tai ajatella tällaisia ajatuksia, se kuulostaa vähän turhan rajoittavalta, hän sanoo.

– Mutta siinä vaiheessa, kun tekoälymalleja sovelletaan ja ne vaikuttavat oikeiden ihmisten elämään, niin tottakai pitää olla jotkut säännöt ja reunaehdot.

Roosin mukaan Euroopan unionissa valmistellaan paraikaa isoja lakipaketteja, jotka liittyvät tekoälyn sääntelyyn. Hän kuitenkin muistuttaa, että jo nyt on käytössä lakeja ja sääntöjä, jotka ohjaavat sitä, miten erilaisia tietojärjestelmiä pitää ja saa käyttää.

– Meillä on paljon lakeja liittyen vaikkapa vihapuheeseen, kunnianloukkauksiin tai yksityisen tiedon levittämiseen muista ihmisistä. Nämä tottakai pätevät yhtälailla tekoälyjärjestelmiin kuin myös ei-tekoälyjärjestelmiin.

Roos kuitenkin arvelee, että tekoäly voi asettaa uudenlaisia haasteita näiden sääntöjen noudattamiselle.

– Ja myös lainvalvojille, eli kuinka pystytään varmistamaan, ettei niistä koidu haittaa ihmisille, tekoälyprofessori pohtii.

Roos kertoo saaneensa hiljattain selville, että eräs nimeltämainitsematon koululainen oli napannut ChatGPT:n avulla täydet pisteet koulutehtävästään. Pitääkö tekoälyprofessori tämänkaltaisia tekoälybotteja uhkana vai mahdollisuutena? Miksei sen vastauksiin voi oikeasti luottaa? Entä mihin ChatGPT:tä on oikeastaan tarkoitus käyttää, ja voiko se jonain päivänä korvata Googlen? Katso artikkelin yläpuolella olevalta videolta!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja