Kertooko ajatusviiva tekoälyn käytöstä? Näin kommentoivat asiantuntijat
0:44Katso aihe lyhyesti selitettynä!
Julkaistu 08.11.2025 00:00
Sara Güven
sara.guven@mtv.fi
Kotukselta sanotaan, että ajatusviivan käyttöä voi pitää maneerina, jos sitä esiintyy lähes joka kappaleessa. Nyt kuitenkin sen käyttöön on kohdistunut laajoja syytöksiä tekoälynkäytöstä ja ne saavat kysymään, uskaltaako ajatusviivaa enää käyttää?
Sosiaalisessa mediassa on jo jonkin aikaan pyörinyt väite, jonka mukaan liiallinen ajatusviivan käyttö kertoo siitä, että teksti on kirjoitettu tai käännetty tekoälyllä.
Keskustelu siitä, uskaltaako ajatusviivaa enää edes käyttää tekstissä ilman epäilyä tekoälyn käytöstä, tuntuu loistavan esimerkiksi Linkedinissä.
Aihe nousee myös esiin arkisessa keskustelussa. Jos sähköpostiin kilahtaneessa viestissä on useita ajatusviivoja, voi se saada vastaanottajansa epäilemään, kuka sen on oikeasti kirjoittanut.
Mutta onko aiheessa edes perää ja onko mahdollista, että se vähentää luottoa muihin ihmisiin?
Kysyimme alan asiantuntijoilta, tunnistavatko he ilmiön olemassaolon ja pitävätkö he sitä ongelmallisena.
"Voi tuntua helpommalta vain luopua epäilyttävästä välimerkistä"
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) asiantuntijat tunnistavat ilmiön erityisesti sosiaalisesta mediasta.
– Varsinkin viime päivinä Sanna Marinin kirjan yhteydessä käydystä keskustelusta, mutta myös jo aiemmin muista somekeskusteluista ja esimerkiksi kirjoitusharrastuksen parista.
Tällä viitataan esimerkiksi Helsingin Sanomien Arttu Seppänen kirjoittamaan Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) Toivo on tekoja -teoksen arvosteluun. Siinä Seppänen kirjoittaa seuraavasti:
”Rasittavin maneeri Marinin kirjoittamisessa on jatkuva ajatusviivojen käyttö. Teoksessa ei liene montaakaan kappaletta, jossa niitä ei esiinny.”.
Kyseinen kohta on herättänyt keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, jossa virkkeen tulkittiin kysyvän, onko Marin käyttänyt teoksessaan tekoälyä.
Esimerkiksi viestintäalan ammattilainen Lotta Backlund jakoi Threads -palvelussa kyseisen otteen.
– Tää taitaa olla kohtelias tapa sanoa, että ”kappas, täähän on kirjoitettu ChatGPT:llä”, hän kirjoittaa jutusta otetun kuvakaappauksen yhteydessä.
Varsinkin sosiaalisessa mediassa ajatusviivat tunnutaan heijastavan vahvasti OpenAi -yhtiön tekoälysovelluksen Chatgpt:n tuotoksiksi.STELLA Pictures / ddp
Kotuksesta arvioidaan, että käsillä oleva ilmiö voi johtaa ajatusviivan käytön vähentämiseen teksteissä, jos kirjoittaja kokee, että hänen "tuotostensa autenttisuus voi joutua suurennuslasin alle".
– Voi tuntua helpommalta vain luopua epäilyttävästä välimerkistä kuin asettaa oma tekstin tuottaminen ja uskottavuus tulilinjalle.
Kotuksen kielenhuolto-osastolta aihetta kommentoivat yhteisesti MTV Uutisille sähköpostitse kielenhuoltaja Henna Leskelä sekä korkeakouluharjoittelijat Reeta Östberg ja Sara Hack.
Ilmiö myös saa asiantuntijat pohtimaan, mistä ajatusviivan käyttö omaksutaan – tekoälyltä vai muualta?
– Herää kysymys, onko teksti kopioitu suoraan tekoälyn vastauksesta vai onko kirjoittaja ehkä omaksunut ajatusviivan käytön ylipäätään tekoälyä hyödyntäessään.
Kotuksen asiantuntijoiden mukaan suomen kielessä käytetään niin sanottua n-ajatusviivaa (En Dash), ja sen lisäksi on käytössä lyhyempi viiva eli yhdysmerkki (yhdysviiva).
Ajatusviivaa käsitellään tekoälyn yhteydessä lähinnä virkkeiden välimerkkinä. Sitä voidaan käyttää myös muun muassa erilaisten rajakohtien ja osapuolten ilmaisemiseen.
– Näissä muissa ajatusviivan käyttöyhteyksissä tekoälysovellukset saattavat tarjota muita välimerkkejä, vaikka ilmaukseen kuuluisi ajatusviiva, Kotukselta huomautetaan.
Kielitoimiston ohjepankissa kerrotaan, että ajatusviivaa voi käyttää välimerkkinä virkkeen sisällä tai virkkeiden välissä, jolloin sen molemmin puolin jätetään väli.
– Ajatusviivaa kannattaa tässä tehtävässä käyttää hyvin säästeliäästi, sillä se menettää helposti tehonsa, sivuilla lisätään.
Kotuksesta tarkennetaan, että ajatusviivan käyttöä voi pitää maneerina, jos sitä esiintyy lähes joka kappaleessa.
– Voi syntyä esimerkiksi sellainen vaikutelma, että kirjoittaja ei ole pohtinut asioiden välisiä yhteyksiä ja virkerakenteita kunnolla, asiantuntijat sanovat.
Kielenhuolto-osastossa kuitenkin toivotaan, ettei ajatusviivan käytöstä luovuttaisi kokonaan tekoälyn aiheuttamista epäilyksistä huolimatta.
Opettaja: Muutaman sivun esseeseen vain yksi ajatusviiva
Kirjoitusviestinnän opettaja Heli Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta ei koe, että ajatusviivojen käyttö olisi itsessään ongelmallista tai, että niiden käyttöä tulisi tekoälyväitteiden puitteissa vähentää.
Ajatusviivan käyttöön ei myöskään liity erityisen tiukkoja kielioppisääntöjä kuin taas esimerkiksi puolipisteen käyttöön.
– Ehkä sen takia se tulee teksteihin herkemmin, hän pohtii.
– Ajatusviiva usein olisi ikään kuin kielenhuollon suositusten ja kieliopinkin kannalta oikein.
Hämäläinen antaakin karkeaksi ohjeeksi, että ajatusviivaa tuli käyttää mieluummin vähemmän kuin enemmän.
Esimerkiksi muutaman sivun esseessä hyvänä rajana hän pitää yhden ajatusviivan määrää.
Hämäläinen ajattelee, että ajatusviivan liittyminen tekoälyn käyttöön on mielenkiintoinen havainto kielenkäytön kannalta.
Tutkimusta aiheen tueksi ei oikeastaan löydy, ainoastaan väitteitä.
Hämäläisellä on kuitenkin arvio siitä, mistä ajatusviivan käytön yleistyminen voisi todellisuudessa johtua.
– Näyttää siltä, että nykyään kirjoittajat ja opiskelijatkin ottavat entistä enemmän vaikutteita juuri englannin kielestä, varsinkin amerikanenglannista.
– Luulen, että ne vaikutteet tulevat sitten juuri somen kautta tai ehkä myös puhutun kielen myötä.
Hämäläinen kertoo kohdanneensa työssään tekstejä, joissa ei ole aina osattu muotoilla tiettyä ajatusta ”hyvän, selkeän ja sujuvan suomenkielisen virkerakenteen mukaan”.
Tämän sijasta mukaan on lainattu kielen rakenne esimerkiksi juuri amerikanenglannista.
Esimerkiksi Hämäläinen antaa virkkeen, joka voitaisiin normaalisti kirjoittaa sujuvasti yhteen suomen kielessä, mutta sen sijaan virke katkaistaan ajatusviivalla kahtia.
"Ihmiset ovat alkaneet mukautua"
Tekoälyasiantuntija ja tekoälyyn erikoistuneen Champaionin toimitusjohtaja Heljä Kokko arvioi, että ongelma piilee ennemmin siitä, että ajatusviivoja on alkanut näkyä enemmän sellaisissa, joissa niitä on aiemmin näkynyt harvemmin, kuten somepostauksissa.
Kokko huomauttaa, että on mahdollista, että lisääntyneeseen määrään voi vaikuttaa se, etteivät kaikki kiinnitä määrään erityisesti huomiota vaikkapa someteksteissä.
– Ihminen, jolla ei ole vaikkapa ammattinsa puolesta tarvetta pohtia erilaisia tekstilajeja ja sitä, että millaisia kielellisiä rakenteita niissä tyypillisesti käytetään, ei koe tarpeelliseksi karsia ajatusviivoja pois someteksteistä.
Tämän lisäksi Kokon mukaan ilmiön yhtenä syynä on myös tekoälytyökalujen taustalla olevat kielimallit. Ne on opetettu toimimaan sellaisella tekstiaineistolla, joka sisältää ajatusviivoja, kuten kaunokirjallisuudella ja virallisilla teksteillä.
– Kielimallin opetusvaiheessa kielimalleille ei ole muodostunut vahvaa käsitystä siitä, millaisiin tekstilajeissa ajatusviivoja tyypillisesti käytetään ja millaisissa ei.
Kyse on myös hänen mukaansa inhimillisestä ilmiöstä. Kun ajatusviivoja alkaa ilmestyä esimerkiksi someteksteihin, alkaa niihin kiinnittää enemmän huomiota myös muualla.
Kokko näkee aiheessa myös huolestuttavia piirteitä.
– Ilmiön myötä ihmiset ovat alkaneet mukautua tekoälyn vuoksi, vaikka asian pitäisi aina mennä toisin päin, että tekoälytyökalut mukautuvat ihmisten tarpeisiin.
– Harhakäsitys siitä, että vain tekoäly kirjoittaisi ajatusviivoja alkaa muuttaa tapaa, jolla me kirjoitimme ennen jo Chatgpt:tä. Lisäksi se alkaa muuttaa ihmisten uskoa viestinnän luotettavuuteen.
Näin tekoäly kirjoittaa sosiaalisen median jakotekstin aiheesta "ensi viikolla juhlitaan uutta vuotta":
Ensi viikolla juhlistetaan uutta vuotta – ja samalla kiitämme kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja seuraajiamme kuluneesta vuodesta!
Vuosi 2025 on ollut täynnä hienoja hetkiä, ja odotamme innolla, mitä vuosi 2026 tuo tullessaan.
Kiitos, että kuljette matkassamme – yhdessä teemme ensi vuodesta vielä paremman!
#kiitos #uusivuosi2026 #yhdessä
Tekoälyn käyttö puhuttaa myös yliopistomaailmassa runsaasti.
– Meilläkin Jyväskylän yliopistossa lähtökohta on se, että tekoälyä saa käyttää erilaisissa tilanteissa, kunhan sen käytön raportoi läpinäkyvästi ja selkeästi, Heli Hämäläinen sanoo.
Kursseilla harjoitellaan tekoälyn vastuullista käyttöä ja esimerkiksi sitä, millaisissa kirjoitusprosessin vaiheissa sen käytöstä voi olla apua.
– Yliopistot ovat syystäkin olleet tosi tiukkoja siitä, että emme ota vastaan kokonaan tekoälyllä laadittuja tekstejä. Opiskelija ei voi esittää tekoälyn generoimaa tekstiä omanaan.
Aihe puhuttaa kansainvälisestikin
Kotuksesta kerrotaan, että sama ilmiö on tunnistettu englannin kielessä. Kokolla on myös samansuuntaisia havaintoja.
Aiheesta on kirjoitettu myös kansainvälisissä medioissa ja muualla maailmassa se tuntuu olevan laajemmin käsitelty aihe.
Esimerkiksi New York Timesin (NYT) syyskuussa julkaistussa artikkelissa pohditaan aiheesta syntyneen keskustelun juuria. Tekstissä todetaan, että keskustelu ajatusviivan käytöstä ei merkitse ainoastaan muutosta kirjoitustavassamme vaan myös kirjoittamisen tarkoituksessa.
Artikkelin kirjoittaja, Nitsuh Abebe, nostaa esiin esimerkkeinä kirjallisuushistorian tunnettuja nimiä, kuten Charles Dickensenin ja Stephen Kingin, jotka kaikki ovat käyttäneet teksteissään ajatusviivaa.
– Ihmiset eivät ajattele tai puhu lauseilla: me ajattelemme ja puhumme ajatuksilla, jotka keskeyttävät ja esittelevät ja monimutkaistavat toisiaan siistissä pienessä tanssissa, joka luo suurempia, monimutkaisempia ideoita, hän kirjoittaa.
Myös The Guardianin syyskuussa julkaisemassa artikkelissa paneudutaan välimerkin käyttöön.
James Shackell kertoo itse käyttävänsä ajatusviivaa yhtenään teksteissään ja purkaa tekstissä ärtymystään aiheeseen.
Hän perustelee tyyliään sillä, miten hän myös ajattelee. Ilman ajatusviivaa hän kirjoittaisi pilkuilla ja muilla välimerkeillä rytmitettyjä virkkeitä.
– En ole menettämässä vain elantoani tekoälyn takia – olen menettämässä myös kieliopin, hän kirjoittaa.
