Älylaitteiden yleistyminen kiihtyy, eikä esineiden internet ole enää pelkkää puhetta tulevaisuudesta.
Älylaitteiden yleistyminen kiihtyy. Tutkimusyhtiö IDC on arvioinut, että viiden vuoden kuluessa yli 200 miljardia laitetta on liitetty verkkoon.
Monia tavallisia laitteita, kuten esimerkiksi lamppuja, televisiota, ilmalämpöpumppua, ruohonleikkuria, verenpainemittaria, itkuhälytintä, kaiuttimia ja jopa grillin paistomittaria tai hammasharjaa, pystyy seuraamaan ja ohjaamaan tietokoneella, puhelimella tai tabletilla.
– Älylaitteista tulee erikoisuuden sijasta normi. Jatkossa pidämme sellaisia laitteita poikkeuksina, joita ei voi yhdistää verkkoon. Muutamassa vuodessa voimme siis tiputtaa äly-liitteen pois näistä laitteista puhuttaessa, kuten esimerkiksi älypuhelimien osalta voisi jo nyt tehdä, Gigantin myynti- ja markkinointijohtaja Niko Sandström kertoo.
Esimerkiksi uusia älylamppuja pystyy himmentämään, sammuttamaan ja ohjelmoimaan langattomasti puhelimen, tabletin tai lamppuvalmistajan oman ohjainyksikön välityksellä.
Älylaitteiden etuja ovat kauko-ohjattavuus, langattomuus ja kokonaan uudet käyttötavat
– Nyt kaupoissa olevien älylaitteiden etuja ovat erityisesti kauko-ohjattavuus ja langattomuus. Lisäksi älytuotteisiin rakennetaan kokonaan uusia ominaisuuksia. Hammasharjasovellus seuraa harjaamistottumuksia ja antaa vinkkejä suuhygienian parantamiseen. Aktiivisuusranneke puolestaan seuraa liikkumista ja unta, ohjeistaen terveellisempään elämään.
Uudet älylaitteet toimivat kodin Wi-Fi-verkossa tai Bluetooth-yhteydellä.
– Yleensä älylaitteet toimivat iOS- tai Android-käyttöjärjestelmässä. Älylaitetta ostaessa kannattaa varmistaa, että oma puhelin tai tablet-laite käyttää samaa järjestelmää.
Älylaitteiden yleistyessä myös vaatimukset kotiverkolle kasvavat.
– Kymmenen vuotta sitten operaattorilta kaupanpäällisenä saatu modeemi-reititin ei vastaa enää nykypäivän tarpeita. Kannattaa muistaa, että mitä enemmän laitteita on verkossa, sitä merkityksellisempää on, millä laitteilla verkko luodaan, Sandström painottaa.