Alkuvuoden sää ollut lämmin

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Alkanut vuosi on ollut Suomessa itsepintaisen lämmin. Jokainen tammi- ja toukokuun välisen jakson kuukausi oli vähintään pari astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain tammikuussa ja maaliskuussa päästiin lähelle keskiarvoja, silloinkin ainoastaan maan pohjoisosissa. Ajankohtaan nähden lämmin sää on jatkunut kesäkuussakin eikä mainittavaa muutosta ole lähiaikoina luvassa. Aurinkoinen ja paikoin helteinen sää on lämmittänyt jo uimavedet keskikesän tilannetta vastaaviksi, ja kasvukausi on viikon-kaksi etuajassa. Kuivuuden takia metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa. Kaikkein eniten totutusta poikettiin helmikuussa, jolloin keskiarvot ylitettiin 4-7:llä asteella. Suhteellisesti lämpimintä oli kuitenkin huhtikuussa. Esimerkiksi Sodankylässä huhtikuu oli kaikkien aikojen toiseksi lämpimin. Koko alkuvuotta hallitsivat leudot läntiset ilmavirtaukset. Syytä niiden yleistymiseen Skandinavian talvissa ei vielä kaikilta osin tunneta. Maaliskuun puolivälissä taas alkoi pitkä kuiva kausi, joka jatkuu edelleen. Pientä helpotusta tuonevat ensi viikolle luvatut kuurosateet. Epätavallisia lämpöpiikkejä on mitattu miltei joka kuukausi. Tällainen oli varsinkin pääsiäisen tienoille osunut virtaus, jonka ansiosta Porvoossa ja Helsinki-Vantaalla mitattiin pitkänäperjantaina noin 15 astetta. Ennen vappua yli viikon lämpöjakso vei Lapista lumet viikkoja etuajassa, ja toukokuun lopulla maakunnassa oli useina päivinä reipasta hellettä.

    Myös maailmalla ennätyksiä

    Lauhat talvet eivät enää hämmästyttäne ketään. Se, että sellaista seuraa kuiva, lämmin kevät ja kuuma alkukesä, on kuitenkin Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Jaakko Helmisen mukaan poikkeuksellista. -Yleensä vuodenajat tasapainottavat toisiaan niin, että vuoden keskilämpötilat eivät kauheasti eroa toisistaan. Ei tälle oikeastaan muuta selitystä keksi, kuin että säätyyppi osui tällaiseksi. Kevään voimakkaan korkeapaineen takia sateet kiersivät maan etelä- ja pohjoispuolelta. Säätyyppi suosi lämpimiä lounaisia ja eteläisiä ilmavirtauksia, Helminen tiivistää. Alkuvuosi jäi muuallakin ennätyskirjoihin. Britannialaisen Hadley Centre for Climate Prediction and Research tutkimuskeskuksen mukaan tammi-maaliskuu oli maapallolla kaikkien aikojen lämpimin vuoden 1860 jälkeen. Helminen myöntää, että oudot sääolot vastaavat ilmastonmuutokselle asetettuja malleja. Viimeisen 10 vuoden aikana näkyvintä muutosta on tapahtunut talvissa, mutta tilastollisesti merkittävintä on ollut keväiden lämpeneminen. Mikään kaikenkattava selitys voimistunut kasvihuoneilmiö ei silti Helmisen mukaan. -Ilmastoon liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä. Eräs tällainen on Pohjois-Atlantin käyttäytyminen, jonka vaikutusta Skandinavian säähän ei vielä täysin tunneta. Ei voida tietää, mitkä ilmiöistä kuuluvat normaalin vaihtelun piiriin, Helminen toteaa.

    Ei pitkille ennusteille

    Moni lämpimänä alkanut vuosi, tuoreimpina 1989 ja 2000, myös jatkui ennätysmäisenä. Niin ikään vuosien 1938, 1959 sekä 1997 leuto kevät näkyi hikisenä kesänä. Helminen kuitenkin kiistää, että kevään perusteella voisi päätellä mitään jatkosta. -Tilastollista riippuvuutta kevään ja loppuvuoden osalta ei ole voitu osoittaa. Sääennustuksia tehdään edelleen vain 10 päivän päähän. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n mukaan 11 maailman lämpimintä vuotta on mitattu vuoden 1983 jälkeen. Kärkikolmikkona komeilevat 1998, 2001 ja 1997. Suomessa lämpöisintä on ollut vuosina 1938 ja 2000. Entä milloin koko kesä-elokuu oli oikein suvinen? Ilmatieteen laitoksen tilastopalvelusta mainitaan nopeasti vuodet 1997 sekä 1988 ja 1972-73. Hampaita ovat taas kalisuttaneet suvenseudut 1993 ja sitä ennen 1982 ja 1962. Äärimmäisen vetinen oli puolestaan vuoden 1998 lomasesonki. Kesäkuussa hikoiltiin kunnolla viimeksi vuonna 1999, kun taas viime touko-kesäkuu oli melko kolea aina juhannukseen asti. Vuodet eivät ole veljeksiä.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •