Alkoholistit siistivät Amsterdamin kadut oluen voimalla

Palkka päivän työstä on 10 euroa, puoli pakettia irtotupakkaa ja sokerina pohjalla viisi tölkkiä olutta: kaksi purkkia päivän käynnistämiseksi, kaksi lounaaksi ja viides päivän päätteeksi.

Hankkeen on polkaissut käyntiin Sateenkaari-säätiö, joka saa varoja Hollannin valtiolta ja lahjoituksina kansalaisilta. Säätiön johtaja Gerrie Holterman katsoo, että järjestelystä hyötyvät kaikki osapuolet.

"Heroiinista riippuvaisillekin tarjotaan paikkoja, missä he voivat ottaa piikin rauhassa. Miksi emme siis voisi tarjota olutta ihmisille."

-Aiemmin tämä kroonikkoalkoholistien joukko aiheutti närää täällä Oosterparkin seudulla: tappeluita, meteliä ja loukkaavia letkautuksia naisille. Nyt he ovat työn touhussa eivätkä vetelehdi puistossa, he juovat vähemmän ja syövät paremmin, Holterman luettelee.

Lounaaksi kadunlakaisijoille tarjotaan lämmin ateria - kahden oluen kera. Ja viimeisen oluen pääsee kulauttamaan töiden päätteeksi puoli neljän tietämissä.

-Heroiinista riippuvaisillekin tarjotaan paikkoja, missä he voivat ottaa piikin rauhassa. Miksi emme siis voisi tarjota olutta ihmisille, Holterman puolustaa toimintaa.

Ilman olutta ei töihin tultaisi

Järjestelmä tuntuu sopivan joukolle.

-Ennen monien meidän elämässämme ei ollut mitään järjestystä, ei meillä ollut hajuakaan sellaisesta. Joten kyllä tämä tekee meille hyvää, sanoo Frank-niminen entinen vankilakundi.

Frank tunnustaa kuitenkin, että ilman olutta miehet eivät ilmestyisi luudan varteen.

-Me tarvitsemme alkoholia, jotta pystymme tekemään mitään. Se on kroonisten alkoholistien ongelma, hän lisää.

Osa tuntuu päässeen jopa eroon piintyneistä tavoistaan.

-Kun tulen kotiin, olen jo tehnyt pitkän päivän töitä enkä välttämättä halua edes juoda lisää, sanoo 48-vuotias Vincent, entinen leipuri.

Naapuruston asukkaat suhtautuvat myönteisesti hankkeeseen ja moikkaavat ahertavaa joukkoa.

-Hehän tekevät hyödyllistä työtä sen sijaan, että roikkuisivat puistossa, huikkaa naishenkilö ovensa suulta.

Aivan täysimittaista työviikkoa miehet eivät tee. Kaksi kymmenisen hengen ryhmää vuorottelee paiskimalla töitä kolme päivää viikossa.