Nadine Visser lähestyy Yordanka Donkovan Euroopan ennätystä | MTV Uutiset
Aituritähti lähestyy hirmuista temppua – Tommi Evilä vertaa Lotta Haralaan ja Nooralotta Neziriin: "Toinen ura käynnissä"
2:34Naisten pika-aidoissa hirvittävä aika – kärkitaistossa dramaattinen kompurointi.
Julkaistu 18.08.2025 06:55
MTV URHEILU
Pika-aituri Nadine Visser näyttää löytäneen täysin uuden vaihteen juoksuunsa 30-vuotiaana. Hollantilaisjuoksija lähestyy 100 metrin aitojen ikiaikaista Euroopan ennätystä. Tommi Evilä näkee Visserin kehityksessä yhteyden suomalaistähtiin.
Visser jysäytti lauantaina Timanttiliigan kilpailussa Puolassa alkueräjuoksussa ajan 12.28, jolla rikkoi omissa nimissään olleen Hollannin ennätyksen kahdeksalla sadasosalla. Samalla hollantilaistähti tuli juosseeksi 100 metrin aitojen nopeimman eurooppalaisajan 33 vuoteen.
Nadine Visser on äitynyt huimaan iskuun. 37 vuotta vanha Euroopan ennätys on uhattuna./All Over Press
Kauas ei jäänyt myöskään Bulgarian Yordanka Donkovan vuonna 1988 juoksema Euroopan ennätys 12.21.
Enemmänkin oli tulossa, mutta herkän lajin oikut tulivat väliin. Visser viiletti finaalijuoksun kärjessä yli puolimatkaan, mutta osumat kuudenteen ja seitsemänteen aitaan pudottivat hänet joukon häntäpäähän. Voittoon rynni kauden ykkösnainen Yhdysvaltojen Masai Russell ajalla 12.19.
Jos Visser olisi pysynyt rytmissään, Donkovan ennätys olisi ollut vakavasti uhattuna.
– Oli kyllä erittäin hurjassa vauhdissa. Oli ihan kärkitaistossa, MTV Urheilun asiantuntija Tommi Evilä toteaa.
– Kun mennään tuollaista supermaksimaalista frekvenssiä ja nopeutta, niin pienet virheet kertautuvat äkkiä. Vähän kun takajalka siinä nappaa – hänkin on pitkä juoksija niihin tiukkoihin väleihin – niin ihan pienet virheet näkyvät heti aika rajusti.
Kovista kontakteista huolimatta Visserin loppuaika oli kova, 12.60. Vertailun vuoksi Lotta Haralan viime kesänä juoksema Suomen ennätys on 12.65.
Evilä ennustaakin Visserin pystyvän vielä jopa parantamaan ennätysaikaansa, kenties heti seuraavasaa Timanttiliigan kilpailussa keskiviikkona Sveitsin Lausannessa.
– Varmasti, jos Lausannessa vain on olosuhteita. En pidä minään mahdottomuutena, että lähtee parantamaan 12.28 aikaa, koska kuten sanottua, finaalissa oli vielä kovemmassa vauhdissa.
Kaksi uraa
Visserin nousu 100 metrin aitojen ehdottomaan eliittiin on hieno tarina. Hän oli nuorempana myös vahva seitsenottelija.
Visser voitti vuonna 2014 alle 20-vuotiaiden MM-pronssia ja otteli aikuisten MM-kisoissa parhaimmillaan seitsemänneksi vuonna 2017. Hollantilaisen vuonna 2015 tekemä seitsenottelun ennätys 6 476 pistettä olisi kovaa valuuttaa tänäkin päivänä
Vuonna 2018 seitsenottelu sai kuitenkin jäädä.
Visser oli sijoittunut vuoden 2017 MM-kisoissa 100 metrin aidoissa seitsemänneksi, ja seuraavana vuonna tuli ensimmäinen arvokisamitali, sisäratojen MM-pronssia 60 metrin aidoissa Birminghamissa.
Sittemmin Visser on noussut maailman valioiden joukkoon. Viime kesänä hän oli Pariisin olympiafinaalissa neljäs ajalla 12.43. Mitaliin jäi matkaa seitsemän sadasosaa. Tämän kauden maailmantilastossa kuudentena, Tokion MM-kisoihin lähdössä olevista juoksijoista neljäntenä.
Nyt 30-vuotiaana Visser on elämänsä vauhdissa. Evilän mukaan Visserin vauhtiin pätee hyvin sanonta, jonka mukaan "urheilijalla on tavallaa kaksi uraa".
– Se toinen käynnistyy siinä vaiheessa, kun hän ymmärtää, että niitä on tasan yksi, Evilä sanoo.
– Kypsällä iällä urheilijalla alkaa olemaan sellaista kokemusta ja näkemystä ja itsetuntemusta. Sitten myös ymmärtää sen rajallisuuden, että huipputasolla ei ole montaa vuotta jäljellä. Siinä tulee usein sellainen lisäbuusti, että tehdään entistä huolellisemmin, entistä nautinnollisemmin, entistä kiitollisempana siitä, että saa elää tällaista etuoikeutettua huippu-urheilijan elämää.
Evilä näkee, että sanonta pätee myös Visseriin.
– Hänellä on ollut paljon loukkaantumisia. Nyt kun on terve – ikä nyt on pelkkä luku, mutta on vähemmän vuosia edessä kuin on takana – niin tulee varmasti myös sellainen vapautuminen, että tämä on todella hienoa. Olen etuoikeutetussa asemassa, otetaan all in tähän juttuun.
Lotta Harala ja Nooralotta Neziri ovat äityneet uransa kovimpaan vauhtiin 30 ikävuoden jälkeen.Tomi Natri /All Over Press
Myös suomalaiset pika-aiturit ovat viime vuosina äityneet uransa kovimpaan vauhtiin kolmenkympin rajapyykin ohitettuaan. Harala juoksi viime kesänä Suomen ennätyksen 12.65 ja on tänä kesänä 33-vuotiaana hätyytellyt tuota aikaa juoksemalla parhaimmillaa 12.67.
Samaten pitkään loukkaantumisten kanssa paininut Nooralotta Neziri on tänä kesänä 32-vuotiaana parantanut yhdeksän vuoden takaista ennätystään kahdeksalla sadasosalla aikaan 12.73.
Molemmat juoksijat valmentavat itse itseään.
– Kun ajatellaan näitä daameja, pitää myös katsoa taaksempäin, että siellä on kattava valmentajahistoria. On erilaisia asioita tehty, niin fiksut urheilijat poimivat sieltä niitä asioita, jotka toimivat ja jättävät pois ne, jotka eivät toimi. Kun sitä kokemusta ja näkemystä alkaa olemaan tekemisestä vuosien saatossa, pystyy itseään valmentamaan, Evilä sanoo.
– Juuri tämä aspekti on myös heillä, että nyt on se toinen ura käynnissä, kun on ymmärrys siitä, että uria on tasan yksi.
