Suomi tavoittelee Istanbulin sisäratojen EM-kisoista mitaleita kolmen kärjen taktiikalla. Reetta Hurske pika-aidoissa, Wilma Murto seiväshypyssä ja Saga Vanninen viisiottelussa muodostavat kirkkaan suomalaiskolmikon.
Hurske on juossut hallikauden huimilla suorituksillaan itsensä yhdeksi 60 metrin aitojen suureksi suosikiksi.
Tamperelainen on kisannut alkutalven aikana seitsemässä hallikilpailussa ja parantanut viidesti Suomen ennätystä. Viimeksi Madridissa viime viikolla kellot pysähtyivät aikaan 7.79.
Hurske on lohkaissut talven aikana aiemmasta ennätyksestään peräti 14 sadasosaa. Ajallaan hän on Euroopan tilastokakkonen sekunnin sadasosan Puolan Pia Skrzyzowskaa hitaampana. Jalkaansa loukannut puolalainen ei kilpaile EM-halleissa, joten Hurske lähtee kilpaan suomalaisittain varsin poikkeuksellisessa tilanteessa, tilaston kärkipaikalta.
LUE MYÖS: Camilla Richardsson juoksi Suomen ennätyksen!
Hurske on eittämättä 60 metrin aitojen yksi suurista mitalisuosikeista Istanbulissa, mutta herkässä pienten marginaalien lajissa ehdokkaita kolmen kärkeen riittää.
– Finaali on tietyllä tavalla avoin. Melkein kuka tahansa kahdeksasta finalistista voi voittaa tai ottaa mitalin. Tullaan taistelemaan sadasosista. Voi sanoa, että loppuheittäytyminen saattaa ratkaista sijoituksia suuntaan tai toiseen, MTV Urheilu asiantuntija Mika Järvinen sanoo.
Alle kahdeksan sekunnin suorituksessa pienikin myöhästyminen lähdössä tai kolhaisu aitaan voi olla ratkaiseva. Sijoitus voi pudota kolmen joukosta kuudenneksi helposti.
Ennakkosuosikin paineet
Hurske on kauden ilmiömäisillä juoksuillaan järjestänyt itsensä uuteen asemaan yhtenä mitalisuosikkina. Hurskeen perustaso on tällä hetkellä sellainen, että loppukilpailupaikkaan ei tarvita suurta venymistä.
– Hänen ei tarvitse huippuonnistua alkuerissä, eikä ehkä edes välierissä. Niin vakuuttavaa se on ollut, Järvinen sanoo.
– Finaalissa jos pystyy juoksemaan lähelle Suomen ennätystä... Jos aika alkaa 7.7:llä, sillä uskallan luvata mitalin, jopa niin, että taistellaan voitosta.
LUE MYÖS: Aitajuoksun legenda väläyttelee aivan maagisia aikoja – SE-tykittäjä Reetta Hurskeella ylivoimainen etu kultamitalitaistossa: ”Aina kärjen tuntumassa”
Avainasemaa tiukassa finaalirypistyksessä nousee hermojen hallinta. Hurske on vahvana mitalikandidaattina uuden tilanteen edessä Istanbulissa.
Paketin pitää pysyä koossa lähdöstä maaliin.
– Oman juoksun kasassa pitäminen, sen kuuluisan kasetin kestäminen ennakolta erilaisessa tilanteessa, jossa lähtee mitalisuosikkina, jopa mestarisuosikkina. Miten se vaikuttaa omaan pääkoppaan, pitääkö kela vai eikö pidä? Se on se suurin kysymys, Järvinen painottaa ja sanoo, ettei epäile Hurskeen ”kelan” kestävyyttä.
LUE MYÖS: Reetta Hurskeen mahtivireen taustalla rohkea veto – "Mahdollisuus saada muutamia sadasosia pois”
Hurske on saanut talven kisoissaan hyvää harjoitusta kilpailemiseen ennakkosuosikin asemassa.
– Se antaa jotain osviittaa, että nyt hallikaudella, kun juoksu on kulkenut, hän on periaatteessa on lähtenyt jollain tapaa ennakkosuosikkina, koska on juossut niin kovia aikoja. Ei välttämättä aina voittajasuosikkina, mutta yhtenä ennakkosuosikkina. Sitäkään ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Se kertoo jotain tämän hetken tilanteesta ja kypsymisestä uuteen asemaan.
Naisten 60 metrin aitojen alkuerät juostaan lauantaiaamuna. Välierät ja finaali ovat ohjelmassa sunnuntaina.
"Mitalitaistelusta jääminen olisi pettymys"
Wilma Murto räjäytti viime kesänä Münchenin EM-kisoissa jymypaukun hyppäämällä EM-kultaa tuloksella 485.
Murto aloitti myös hallikautensa vakuuttavasti, kun tammikuun alussa Kuortaneella ylittyi 475. Tuloksella Murto on Euroopan tilastossa sijalla kaksi Slovenian Tina Sutejn jälkeen.
Murron tulostaso on kauden avauksen jälkeen laskenut. Tammikuun lopussa Ranskan Roubaix´ssa meni vielä 470, mutta sittemmin trendi on ollut laskeva. Viime viikolla Birminghamissa Murto jäi tulokseen 451.
Järvinen uskoo Murron menestykseen.
– Wilman kohdalla olen luotavainen. Ei ole ollut vikaa tai virhettä tekemisessä. Kunhan saa tiettyä itseluottamusta takaisin siihen, että pystyy ja osaa ja pääsee sinne yli 470 hyppyihin, Järvinen sanoo.
– Kyllä minusta olisi pettymys, jos Murto ei olisi mitaleilla tai ainakin taistelemassa mitalista.
Jos on 60 metrin aidat sadasosapeliä, ratkeavat seipään mitalit Järvisen arvion mukaan pienillä marginaaleilla.
– Tuolla tulee ratkaisemaan se, että onko niitä kuuluisia turhia pudotuksia vai ei. Siinä on sellainen nippu 460 ja 480 välissä, että yksi pudotus voi ratkaista pari kolmekin sijaa.
Naisten seiväshypyn karsinta hypätään perjantaiaamuna. Loppukilpailu käydään lauantai-iltana.
"Voisiko sanoa yllätyskortti"
Moniottelija Saga Vannisen Järvinen nostaa kisojen yllätyskortiksi. Jos nyt yllätyskortista voidaan puhua Euroopan tilastossa neljäntenä olevan Vannisen kohdalla.
Kahdella viime kerralla vuoden nuoreksi urheilijaksi valittu Vanninen, 19, on laittanut hallikaudella ennätyksensä uusiksi 60 metrin aidoissa, pituushypyssä, kuulantyönnössä, 800 metrillä. Tammikuun alussa tekemällään viisiottelun tuloksella 4 541 Vanninen rikkoi 22-vuotiaiden Suomen ennätyksen. Tiia Hautalan 23 vuotta vanha aikuisten Suomen ennätys jäi 39 pisteen päähän.
Tuolla tuloksellaan Vanninen on Euroopan tilastossa neljäntenä. Järvisen mukaan parannettavaakin vielä on.
– Tallinnan sarja, jossa Vanninen teki loistavat tulokset ja yhteispisteet, ei ollut mikään täydellinen sarja, Järvinen sanoo.
– Saga on sellainen, voisiko sanoa yllätyskortti. Toisaalta lajikin on sellainen, että se ei mene aina niin kuin on käsikirjoitettu.
Yksi Vannisen ottelun kannalta hyvin ratkaiseva laji on korkeushyppy. Viisiottelun lajeista ainoa, jossa hän ei ole kohennellut ennätystään tällä hallikaudella.
– Hän ei ole päässyt sitä niin paljon harjoittelemaan viime kesän jalkavaivojen takia. Siinä on ehkä pieni kysymsmerkki urheilijan ja valmentajan päässä. Se voi kulkea tosi hyvin tai voi olla, että on se Tallinnan taso. Se vaikuttaa kokonaisuuteen tuollaisessa kisassa aika paljon.
Tallinnan huippusarjassaan Vanninen hyppäsi korkeutta 170. Hänen ennätyksensä hallissa on 177 ja ulkona 179.
Vastapainoksi kuulantyönnössä ennätykseen on kirjattu lisää peräti yli metri.
– Kuulassa on mennyt enemmän eteenpäin kuin itse ja valmentaja olisivat voineet kuvitellakaan.
Lopulta Vannisen mitalimahdollisuudet ratkeavat viimeisessä lajissa, 800 metrillä. Tamperelainen juoksi siis tammikuun alussa ennätyksensä 2.21.08.
– 800 metriä on sellainen, että tarvitaan todennäköisesti venymistä, jos mitalille haluaa. Neljä lajia tulee varmaan jopa kärjen vauhdissa, ainakin mitalivaudissa, Järvinen povaa.
– Kasilla sekunti on 12–13 pistettä. Jos itse juoksee 2.20 ja kaveri juoksee 2.10, se on 130 pistettä.
Järvisen toiveissa Vanninen vetää neljä ensimmäistä lajia "hyvin" ja löytää "sopivan taistelun" 800 metrille.
– Uskon, että siinä tullaan ratkaisemaan se, onko mitalitaistelussa vai putoaako sijoille 7–8.
Viisiottelu alkaa perjantaiaamuna ja viimeinen laji 800 metriä juostaan perjantai-iltana.