Kansalaisaloite vaatii äiti- ja isä-termien palauttamista lainsäädäntöön. Aiheesta kiisteltiin torstaiaamun Huomenta Suomessa.
Kun viisi vuotta sitten lainsäädäntöä muutettiin sukupuolineutraalimmaksi, näkyi se muun muassa vanhempainvapaalaissa niin, että lakitermeistä poistettiin "äiti" ja "isä". Korvaavia termejä oli esimerkiksi "synnyttävä vanhempi".
Eduskunnan lakivaliokunnassa kuullaan torstaina 27. helmikuuta kansalaisaloitteen allekirjoittajia, jotka vaativat äiti- ja isä-termien palauttamista lainsäädäntöön.
Huomenta Suomessa asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt Mia Joki ja Sirpa Pursiainen sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lue myös: Perhevapaauudistus sai aikaan muutoksen – yksi asia yllätti
"Rakkaat sanat on laitettu syrjään"
Millaisessa virallisessa kielessä äiti ja isä ovat saaneet väistyä?
– Kaikista selvimmin sen huomaa Kelan sivuilta. Eli ihan tavallinen kansalainen voi sieltä nähdä, että siellä lukee "toinen vanhempi", "huoltaja"... Kun haet esimerkiksi vanhempainvapaata, se tosiaan on vanhempainvapaa. Ei ole enää äitiyspäivärahaa. Eli sieltä rivien välistä huomaa, että valitettavasti rakkaat sanat on laitettu syrjään, Joki sanoo.
Myös sanoja "synnyttäjä" ja "siittäjä" voidaan käyttää. Pursiaisen mukaan sanoja vilahtelee esimerkiksi viranomaisten keskusteluissa.
– Ja toki kun translakia uudistettiin, niin siellä hallituksen esityksen teksteissä on hyvin paljon tämän tyyppisiä termejä.
Pursiaisen ja Joen mielestä on huolestuttavaa, että terminologia ohjaa ihmisiä hiljalleen tiettyyn suuntaan.
– Perhe on kuitenkin meidän yhteiskuntamme tärkein tukijalka, ja kun katsotaan asiaa lapsen edun näkökulmasta, niin ehdottomasti pitää olla äiti- ja isä-termit. Mitä valtaväestö käyttää termeinä, niin niitä pitäisi säilyttää, Pursiainen sanoo.
Sukupuolineutraalit termit rapauttavat kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden mukaan vanhemmuutta.
– Kyllä se, että saan raskausajan rahaa tai olen vain synnyttäjä tietyssä terminologiassa, niin se ei rakenna sitä vanhemmuutta millään tavalla, Pursiainen sanoo.
Lue myös: Isien osuus vanhempainpäivärahapäivistä kasvoi, Kela kertoo
"Lainsäädännön kuvattava todellisuutta"
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen myöntää, että käsitteet rakentavat todellisuutta, mutta muistuttaa, että lakitekstin pitää myös kuvata todellisuutta.
– Ja todellisuushan on lapsiperheissä moninainen. Meillä on leskiperheitä, adoptioperheitä, yhden vanhemman perheitä, satenkaariperheitä, lapsettomia perheitä... Ja sitten meillä on erilaisia tilanteita, missä on esimerkiksi uusperheitä. Siellä on lapsen huoltajia, jotka välttämättä eivät ole lapsen biologisia äitejä tai isejä.
– Siellä vanhemmuuslaissa äiti- ja isä-termit esiintyvät erittäin monta kertaa ihan ensimmäisissä pykälissä. Ei niitä ole sieltä otettu pois, mutta lainsäädännön on oltava tarkkarajaista ja kuvattava todellisuutta niin, että sitä voidaan myös soveltaa.
Pekkarinen muistuttaa, että taustalla on tasa-arvoisuuden tavoittelu.
– Kun äitiyslaista ja isyyslaista luovuttiin, niin tavoitteena oli, että isät saisivat tasa-arvoisemman aseman äitien kanssa lapsen huollossa ja hoidossa. Sen tähden tässä sosiaaliturvassakin siirryttiin enemmän vanhemmuus-käsitteeseen, että vanhemmat voivat jakaa sitä lapsen hoidon vastuuta, ja sehän on tosi tärkeätä. Siihen me varmaan kaikki pyrimme, Pekkarinen sanoo.
Lue myös: Isien kotiin jääminen lasten kanssa on kasvanut selvästi
"Ei koko aakkosia uusita sen takia"
Pursiainen kokee, että enemmistön oikeuksia poljetaan vähemmistön vuoksi.
– Minut on lapsena huostaanotettu, ja en minä ole elänyt missään ydinperheessä. Silti minulla on biologinen äiti ja isä, ja on ihan hirvittävän tärkeätä, että olosuhteista huolimatta ne termit ovat olemassa, koska lapsi oikeasti rakentaa identiteettiään todellisuuden varaan.
– Että ihan yhtä lailla, kun on olemassa aakkoset, niin osalle on hirveän vaikeaa sanoa r- ja s-kirjain, mutta ei koko aakkosia uusita sen takia. Ja se on ihan samalla tavalla, että jos meillä on peruslainsäädäntö, niin ei pidä jonkun pienen vähemmistön takia lähteä polkemaan enemmistön oikeuksia, Pursiainen toteaa.
Millaisia ongelmia äiti- ja isä-termit aiheuttavat lainsäädännössä? Miten termit vaikuttavat kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden mukaan identiteettin? Entä missä heidän mielestään on otettu takapakkia, ja miten kristinusko liittyy asiaan? Katso koko debatti yllä olevalta videolta!