Suomalaisisät jäävät edelleen lapsen kanssa kotiin harvoin. Ratkaisun taustalla on useimmiten raha, mutta myös vakiintunut malli äitien jäämisestä kotiin. Mannerheimin lastensuojeluliitossa toivotaan, että hallituksen esitys perhevapaauudistukseksi rohkaisi myös isejä jäämään pois töistä.
Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n lapsi- ja perhepolitiikan sekä lasten oikeuksien johtava asiantuntija Esa Iivonen arvostelee Suomea naapurimaita alhaisemmasta vanhempainrahan tasosta.
– Suomessa vanhempainvapaiden korvaustaso on Pohjoismaiden alhaisin. Eli se, montako prosenttia palkkatuloista korvataan.
Virossa perhevapaiden parantaminen nosti syntyvyyttä
Monissa maissa korvaus on Iivosen mukaan 100 prosenttia palkasta koko vanhempainvapaan ajan.
– Esimerkiksi Virossa perhevapaita on parannettu hyvin voimakkaasti ja syntyvyys on kääntynyt nousuun näiden parannusten myötä.
– Suomessa taas syntyvyys on voimakkaasti laskenut ja uskon, että hyvä ja joustava perhevapaajärjestelmä, jossa on korkea korvaustaso, edistäisi osaltaan syntyvyyttä.
Katso myös uutisaamun keskustelu aiheesta. Keskutelemassa SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz ja Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
7:53
Korvauksiin tulevat korotukset merkittävä askel
Hallituksen tiistaina julkistamassa perhevapaauudistuksen luonnoksessa korvausprosenttia korotetaan osaksi aikaa. Vaikka korotusaika on lyhyt, on askel Iivosen mukaan merkittävä.
– Uudessa luonnoksessa maksetaan 90 prosentin korvausta äidille tarkoitetusta 40 päivän mittaisesta raskausrahasta. Sama 90 prosentin korvaus olisi tulossa myös vanhempainrahaan ensimmäisten 16 arkipäivän ajalta kahdelle vanhemmalle.
– Tätä pidän tärkeänä ja tämä kannustaa myös isiä käyttämään vapaitaan. Toivoisinkin, että korotettua tasoa voitaisiin tulevaisuudessa pidentää, Iivonen sanoo.
Minkä verran vanhempainpäivärahaa nykyisin maksetaan? Lue lisää Kelan sivuilta.
Äidit käyttävät 90 prosenttia vapaista
Suomessa äidit käyttävät edelleen arviolta 90 prosenttia perhevapaista, Iivonen sanoo. Se on vähemmän kuin esimerkiksi läsinaapurissa Ruotsissa.
– Sillä on väliä, minkälainen perhevapaajärjestelmä on. Olennaista on, että isät käyttävät enemmän ansiosidonnaisia vapaita, joita juuri nämä vanhempainpäivärahat ovat.
Siksi Iivonen uskoo, että isille pitää kiintiöidä nimenomaan ansioihin perustuvia vanhampainrahakausia.
– Jos kiintiöitäisiin kiinteäsummaista kodinhoidontukea, isät tuskin sitä kovin paljoa käyttäisivät, koska tukitaso on suhteellisesti niin kovin matala.
– Isien jäämistä kotiin edistetään eniten juuri sillä, kiintiöitä on ansiosidonnaisissa vanhempainpäivärahoissa. Uskoisin, että juuri sen takia hallituksen esittelemä malli tulee lisäämään isien vanhempainvapaita.
Onko kyse vain rahasta?
Entä miksi äidit sitten jäävät yleensä kotiin? Onko kyse vain rahasta?
– Äidit yleensä haluavat käyttää vanhempainvapaat. On positiivinen asia, että vanhempi haluaa olla lapsen kanssa, oli hän sitten isä tai äiti.
– Jos vanhempainvapaita ei ole kiintiöity, ne menevät siksi helposti suurimmalta osin äidille. Isille tarvitaan omia, vain heille olevia kiintiöitä, jotta isätkin käyttäisivät vanhempainvapaita enemmän, Iivonen toteaa.
Oma osuutensa isien vähäisempään kotiin jäämiseen on tietysti myös työmarkkinoilla ja yhteiskunnan totutuilla normeilla.
– On myös ehkä edelleen niin, että työmarkkinoilla on ajattelua, että ensisijainen vastuu pienen lapsen hoidosta on äidillä ja se voi olla kulttuurillinen ja tietynlainen ilmapiirikysymys.
Iivonen toivoo kuitenkin, että huoltajien omat kiintiöt parantavat tilannetta ja auttavat isiä pitämään vapaita.
– Jos kaikki tietävät, että järjestelmässä on omat kiintiöt sekä isille että äideille, isän on helpompi sanoa työpaikalla, että hän jää vanhempainvapaalle. Uskon, että uudistus vaikuttaa myönteisesti myös työpaikoilla.
Äitejä syyllistetään liikaa
Mannerheimin lastensuojeluliiton Iivonen korostaa, että jokaisella perheellä on oikeus omiin ratkaisuihinsa, eikä äitien pidä tuntea huonoa omatuntoa siitä, jos he haluavat käyttää enemmän vanhempainvapaita.
– Ei missään tapauksessa, äitejä syyllistetään ihan liikaa. Ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä, että hoitaa lasta kotona eikä myöskään siitä, että on töissä ja lapsi isän hoidettavana tai päiväkodissa.
– Systeemi helposti syyllistää äitejä hänen ratkaisuistaan ja se on yksi iso ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa.