Perhevapaauudistus sai aikaan muutoksen | MTV Uutiset
Perhevapaauudistus sai aikaan muutoksen – yksi asia yllätti
Lehtikuva
Julkaistu 10.08.2024 11:14
MTV UUTISET – STT
Perhevapaauudistuksen jälkeen pienten lasten hoitovastuu on jakaantunut aiempaa tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistus näyttää STT:n Kelalta pyytämien tilastojen mukaan lisänneen isien kotonaoloa.
Miesten osuus vanhempainpäivärahapäivistä on kasvanut muutamassa vuodessa yli kahdeksan prosenttiyksikköä.
Vuonna 2020 miesten osuus vanhempainpäivärahapäivistä oli noin kymmenesosa, kun taas tämän vuoden tammi-kesäkuussa osuus oli vajaa viidennes.
Ajanjaksoon on mahtunut vuoden 2022 elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus, jossa vanhempainvapaapäivien määrä kasvoi ja niitä alettiin jakaa lähtökohtaisesti tasan molemmille vanhemmille.
Vapaita on uudistuksen myötä voinut pitää entistä joustavammin, ja uudistuksella on pyritty lisäämään vanhempien ja työelämän tasa-arvoa ja huomioimaan erilaiset perhemuodot paremmin.
Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen kertoo STT:lle, että miesten osuuden nopea kasvu vanhempainrahapäivistä lyhyessä ajassa vihjaa, että perhepäiväuudistuksella on ollut asiaan vaikutusta.
Hän kuitenkin huomauttaa, että miesten alati lisääntynyt kiinnostus perhevapaiden käyttöön on ollut trendinä jo pitkään.
– Osa tästä kasvusta on varmasti tätä pitkän aikavälin muutosta, kun isien perhevapaiden käyttö on vähitellen lisääntynyt, hän sanoo.
Ahvenanmaa on anomalia
Tämän vuoden tammi-kesäkuussa miehillä on ollut pienin osuus vanhempainpäivärahapäivien käytöstä Satakunnassa (16,9 prosenttia) ja Keski-Pohjanmaalla (16,1).
Suurin osuus miehillä oli tuona aikana vanhempainpäivärahapäivien käytöstä Ahvenanmaalla (22,6) ja Etelä-Karjalassa (21,2).
Manner-Suomessa erot ovat Miettisen mukaan suhteellisen pieniä eikä niistä voida tehdä sen suurempia johtopäätöksiä.
– Näissä voi olla ajoittaista vaihtelua, joka ei välttämättä kerro mistään trendistä.
Miettistä yllätti kuitenkin miesten osuuden suuruus Etelä-Karjalassa ja Satakunnan verrattain alhainen prosentti.
Satakunta ei jäänyt Miettisen mukaan maan keskiarvosta jälkeen paria vuotta aiemmin eikä Etelä-Karjalakaan ennen poikennut muusta Suomesta.
Sen sijaan Ahvenanmaa on ollut kaiken aikaa poikkeuksellinen.
– Luulen, että siinä on ehkä tuota Ruotsin läheisyyden heijastumaa. Ruotsissahan isät käyttävät selvästi runsaammin vapaita kuin Suomessa, Miettinen arvelee.
Uusia isiä vanhempainvapaalle
Miesten osuus vanhempainpäivärahapäivistä on siis kasvanut, mutta mitä osuuden kasvun taustalla on? Ovatko pitkään kotona olevat isät pidentäneet vapaitaan, vai onko perhevapaiden piiriin saatu lisää miehiä?
Miettinen sanoo, että tästä ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa. Viitteitä on kuitenkin molempiin vaihtoehtoihin.
– Näyttäisi siltä, että isät olisivat reagoineet tähän tuoreeseen uudistukseen, kun isän kiintiö piteni siinä käytännössä.
Äitiys- ja isyysraha jäivät perhevapaauudistuksen myötä historiaan. Niiden sijasta maksetaan nyt vanhempainrahaa ja raskausrahaa.
Molemmilla vanhemmilla on uudessa järjestelmässä 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiö. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle vähintään 63 arkipäivää.
Tällöin omaan käyttöön jää vähintään 97 vanhempainrahapäivää.
Raskaana olevan raskausraha on 40 päivärahapäivää.
Vanhassa mallissa isälle taas oli varattu 54 päivärahapäivän isyysraha ja äidille 105 päivän äitiysraha. Vanhempainraha oli 158 päivärahapäivän kestoinen, ja se kuului toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi.
80 prosentissa perheistä isä perhevapailla
Viitteitä on myös siitä, että isistä hieman useampi on käyttänyt vanhempainrahapäiviä.
Vuonna 2020 Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin neljäsosa isistä ei käyttänyt vanhempainvapaita ollenkaan. Siinä tarkasteltiin vuosina 2006–2016 syntyneiden lasten isiä.
Kelan tilastoasiantuntija Siru Keskinen kertoi STT:lle sähköpostitse, että perheitä, jotka olivat saaneet uuden lain mukaista vanhempainpäivärahaa vuonna 2022 syntyneestä lapsesta, oli 14 660.
Noin 80 prosentissa näistä perheistä mies on pitänyt vapaata.
Miettinen muistuttaa, että neljän vuoden takainen tutkimus ei ole vertailukelpoinen Kelan tilastolukujen kanssa, sillä kyse oli tutkimusaineistosta, johon oli tehty joitakin rajauksia. Osviittaa vertailu trendeistä kuitenkin antaa.
Vuonna 2021 syntyneiden lasten isille oli lapsen täytettyä vuoden korvattu keskimäärin 30 isyys- tai vanhempainrahapäivää.
Vuonna 2023 syntyneiden lasten isille taas oli lapsen 12 kuukauden ikään mennessä korvattu keskimäärin 44 vanhempainrahapäivää. Kasvua on siis tässäkin nähtävissä.
Kannattaako isän jäädä kotiin?
Monesti kuulee väitettävän, ettei parempipalkkaisen isän kannata jäädä kotiin. Se ei useinkaan pidä paikkaansa.
Vanhempainpäivärahan määrä perustuu vuosituloon. Se on Miettisen mukaan vuosituloista noin 70 prosenttia.
Kelan perhevapaavertailusovelluksen mukaan molempien vanhempien kannattaa käyttää vanhempainrahapäiviä, kun kyseessä on kahden vanhemman perhe.
Sovellus tarjoaa oletuksena tilanteen, jossa perhevapaita käytetään yhteensä 18 kuukautta, jolloin osa vapaasta on ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja osa kotihoidon tukea.
Seuraavat esimerkkilaskelmat on tehty sovelluksessa vuoden 2022 laskentatasossa, ja ne ovat suuntaa antavia.
Otetaan esimerkiksi perhe, jossa molemmat vanhemmat tienaavat noin 3 200 euroa kuukaudessa, ja he jakavat kaikki perhevapaat tasan keskenään.
Perheen nettotulot kasvavat tällöin kahden vuoden aikana noin 7 800 euroa verrattuna tilanteeseen, jossa vain toinen vanhemmista käyttäisi kaikki perhevapaat samalla ajanjaksolla.
Jos taas vanhempi A saa palkkaa kuukaudessa noin 2 200 euroa ja vanhempi B noin 4 000 euroa, taloudellisesti kannattavinta on, että molemmat vanhemmat käyttävät omat vanhempainrahakiintiönsä ja pienempituloinen käyttää kotihoidon tukea noin viisi kuukautta.
Tällöin perheen nettotulot kasvavat kahden vuoden aikana yli 4 000 euroa verrattuna tilanteeseen, jossa vain vanhempi A käyttäisi vapaita.
Jos molemmat vanhemmat jakaisivat sekä vanhempainrahapäivät että kotihoidon tuen tasan, tässä esimerkissä perhe jäisi kahdessa vuodessa voitolle vähemmän, noin 2 600 euroa.
Tämäkin siis verrattuna tilanteeseen, jossa vapaita käyttäisi vain pienituloisempi vanhempi A.
Uudistuksen markkinointi voi vaikuttaa
Miettinen huomauttaa, että nyt ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset lapset alkavat olla kahden vuoden ikäisiä, mihin asti vanhemmat ovat voineet siirtää vanhempainvapaansa käyttämistä.
Tämä tekee luvuista vielä hieman epävarmat, sillä aiemmissa tutkimuksissa on Miettisen mukaan havaittu, että isät käyttävät herkimmin vapaata sitten kun lapsi on hieman vanhempi.
Isien osuus vanhempainrahapäivistä voi siis vielä nousta lisää. Lopullisia tietoja isien perhevapaiden käytöstä joudutaan odottamaan vielä tämän vuoden lopulle.
Myös julkisuus ja uudistuksen markkinointi ovat voineet vaikuttaa siihen, että miesten osuus vanhempainpäivärahapäivistä on kasvanut.
Vuoden 2013 perhevapaauudistus lisäsi niin ikään isien perhevapaiden käyttöä.
– Vuoden 2013 uudistus lisäsi välittömästi uudistuksen jälkeen isien perhevapaiden käyttöä, mutta sen jälkeen kasvu pysähtyi joksikin aikaa, Miettinen sanoo.
Ei kahta tukea samaan aikaan
Vanhempainpäivärahoja alettiin maksaa perhevapaauudistuksen mukaan lapsista, joiden laskettu syntymäaika oli 4. syyskuutta 2022 tai sen jälkeen.
Vanhempainrahapäiviä voi saada käyttöön, kunnes lapsi on kahden vuoden ikäinen. Päivärahapäiviä voi käyttää useassa osassa.
Jos isä ei pidä omaa 97 arkipäivän kiintiötään, se osa vanhempainrahapäivistä jää kokonaan käyttämättä. Tällöin äiti voi saada lapsesta kotihoidontukea.
Samasta lapsesta ei kuitenkaan voi saada sekä vanhempainrahaa että kotihoidontukea samaan aikaan. Kotihoidontukea voi saada siitä alkaen, kun lapsi on yli 6 kuukautta.
