96 prosenttia suomalaisista tunnistautuu pankkitunnuksilla, nyt kalliista systeemistä halutaan eroon – Olisiko Viron malli pelastus?

Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan Janne Viskarin mukaan nykyinen sähköisen tunnistautumisen konsepti on huono ja auttamatta vanhentunut. Nykyään tunnistautua voi joko pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

Video: Julkishallinnon asiointipalveluiden tunnistuspalvelusta vastaavalle Suomi.fi -sivustolle tehtiin hiljattain palvelinestohyökkäys.

Uudessa, Valtiovarainministeriön tilaamassa selvityksessä on Viskarin mukaan tärkeää ottaa huomioon mobiililaitteissa toimivan tunnistautumisen helppous. Toinen tärkeä asia on huomioida kansalaisryhmät, joilta mobiililaitteita ei löydy.

– Kaikilla pitää olla helppo mahdollisuus tunnistautua, Viskari sanoo.

Nykyjärjestelmä on liian kallis

Vanhentumisen lisäksi nykyinen järjestelmä on muuttunut valtiolle auttamattomasti liian kalliiksi. Mitä enemmän sähköisen asioinnin käyttö lisääntyy, sitä enemmän sen järjestäminen valtiolle maksaa.

Väestörekisterikeskus kilpailutti sähköiset asiointipalvelut ensimmäisen kerran viime syksynä. Tavoitteena ollut kiinteähintainen malli jäi haaveeksi.

– Emme saaneet järkevää hintaa. Keväällä tehtiin uusi kilpailutus vanhalla volyymipohjaisella mallilla, mutta sekin osoittautui liian kalliiksi.

Pankkitunnukset yhä suosiossa

Pankkitunnusten kautta tehtävä tunnistautuminen on yhä ylivoimaisesti suosituinta. Viskari sanoo, että julkishallinnon palveluissa yli 90 prosenttia tunnistautujista käyttää pankkitunnuksia.

– Pankkitunnisteita käyttää noin 96 prosenttia, mobiilivarmenteet noin 3 prosenttia ja sähköistä henkilökorttia noin yksi prosentti.

Valtio on toistaiseksi hyväksynyt ainoastaan Osuuspankin ja Nordean tarjoukset pankkitunnuksilla tehtävästä tunnistautumisesta. Vaarana on, että muiden pankkien asiakkaiden on ensi vuodesta lähtien tunnistautuduttava toisella tavalla.

– Toivomme, että kaikkien pankkien kanssa saadaan aikaan hyvä ratkaisu loppuvuoden aikana. Emme missään nimessä halua, että sähköinen asiointi menisi tämän takia taaksepäin.

Viskarin mukaan tunnistautumista tehdään selkeästi eniten juuri Osuuspankin ja Nordean palveluiden kautta.

Karkaavatko ihmiset muista pankeista suurempien asiakkaiksi, jos tunnistautumispalveluita ei ole tarjolla?

– Näin voisi ajatella. Toisaalta tuntuu, ettei sähköinen tunnistautuminen ole pankeille ydinliiketoimintaa, Viskari toteaa.

Viron malli on tehokas

Virossa kaikkia koskevan tunnistautumisen on järjestänyt valtio. Jokaiselle kansalaiselle on jaettu sekä fyysinen henkilökortti että mobiilivarmenne.

Janne Viskarin mukaan vastaavan järjestelmän käyttöönottoa selvitetään myös Suomessa.

– Se muuttaisi suomalaista ajattelutapaa siten, että sähköinen tunnistaminen olisi samanlaista perusinfrastruktuuria kuin esimerkiksi tieverkon järjestäminen.

Valtiovarainministeriön Väestörekisterikeskukselta tilaaman selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2019. Siinä kartoitetaan myös mahdollisuutta ottaa käyttöön ulkomaalaisten ja alaikäisten sähköinen tunnistautuminen.