Herttoniemen paloittelumurhaaja ei pääse vapaaksi – riita viinapulloista kärjistyi kymmeniin iskuihin

Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta.

Hovioikeus hylkäsi miehen hakemuksen 10. huhtikuuta. 

Se katsoi, että vaikka miehen rikosta ei voida rikoslajissaan pitää erityisen törkeänä, sen laatu puhuu kuitenkin sen puolesta, ettei miehen elinkautisen vankeusrangaistuksen kesto voi olla lyhyempi kuin elinkautisvankien keskimääräinen vankeusaika.

Elinkautisvankien keskimääräinen vankilassaoloaika on yli 21-vuotiaana rikoksen tehneiden osalta tällä hetkellä noin 14 vuotta 9 kuukautta.

"Ei parantumisen merkkejä"

Mies on ollut vapautensa menettäneenä yhtäjaksoisesti lokakuusta 2010 alkaen, joten hovioikeuden ratkaisun aikaan vankeus on jatkunut yhteensä noin 13 vuotta 6 kuukautta. 

Oikeuden mukaan hänen vankeusaikainen käytöksensä "ei ole vielä osoittanut olennaisia parantumisen merkkejä."

Hän päätyi vankilaan heti paloittelumurhaa seuraavana päivänä. Mies ja hänen rikoskumppaninsa menivät tuntemansa miehen asuntoon ja tappoivat tämän lukuisilla teräaseiden iskuilla. Uhri sai lukuisia pisto- ja viiltohaavoja kaulaan, päähän, rintakehään ja vasempaan yläraajaan. Hän kuoli saamiinsa vammoihin.

Henkirikoksen motiivina oli kaksi viinapulloa, joita uhri oli tekijöiden mukaan pimittänyt heiltä. Tekijät olivat tutustuneet toisiinsa alkoholistiparantolassa.

Uhrin kuoleman jälkeen ehdonalaiseen hakenut mies ja tämän rikoskumppani yrittivät hävittää ruumiin paloittelemalla sen sahalla moneen osaan.

Oikeus otti päätöksessään huomioon myös muita seikkoja. Niitä olivat miehen arvioitu riski syyllistyä uuteen väkivaltarikokseen ja se, että hän on suorittanut tuomiotaan pääasiassa suljetussa vankilassa. 

Lue myös: Näin henkirikoksen tekijät ovat yrittäneet hävittää ruumista: "On löytynyt kaivoista, poltettu, paloiteltu, haudattu maahan ja jopa elävältä"