Vuoden aikana on puhuttu paljon suomalaisesta ruoasta, lihan korvaamisesta kasviproteiineilla ja ilmastonmuutoksesta. Keskustelun odotetaan heijastuvan kuluttajien ruokaostoksiin, K-ryhmän Ruokailmiöt-tutkimus ennustaa.
Ilmastonmuutos, ekologisuus ja maataloustuottajien ahdinko. Suomalaiset kuluttajat tulevat ensi vuonna, uuden vuosikymmenen alkaessa, olemaan ruokaostoksillaan entistä valveutuneempia näistä asioista.
– Tiedostava kuluttaminen on suurin ilmiö, K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi sanoo
Vuonna 2020 suomalaisten ennustetaan arvostavan ruokansa alkuperää yhä enemmän. Pientuottajien tuotteet ja lähileipomoiden leivät tekivät kauppansa jo viime vuonna. Taustalla uskotaan olevan huoli suomalaisen ruoantuotannon säilymisestä.
Asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar sanoo, että Suomessa luomu on jäänyt kotimaisen tuotannon varjoon, mutta ensi vuonna luomun suosimisen uskotaan arkipäiväistyvän ja nousevan kotimaisuuden rinnalle.
Vegebuumi jatkuu ja fleksaaminen lisääntyy
Ruoan osalta hiilijalanjälkeään voi pienentää lastaamalla ostoskoriin kasviksia, viljatuotteita ja luonnonkalaa. Liha- ja maitotuotteiden välttäminen on paras tapa pienentää ilmaston kuormitusta.
Vaikka lihatuotannon ilmastokuormituksesta puhutaan paljon, syövät suomalaiset edelleen paljon lihaa, jopa enemmän kuin aiemmin. Vuonna 2018 suomalainen söi keskimäärin yli 80 kiloa lihaa vuodessa, kertoo Lihatiedotus. K-ryhmä uskoo myyntidatansa perusteella, että lihankulutuksen painopiste muuttuu. Porsaanlihan myynti laskee, kun broilerin syöminen taas kasvaa. Ilmastoa merkittävästi rasittavan naudanlihan myynti on ollut tasaista.
Huolimatta nousujohteisesta lihansyömisestä muutama vuosi sitten alkaneen vegebuumin odotetaan jatkuvan. Uusia kasvisruokavaihtoehtoja odotetaan tulevan markkinoille myös vuonna 2020. Esimerkiksi Elovenan Muru-tuote saa jatkoa. Jungar uskoo, että vastaaviin "lihankorvikkeisiin" tarttuvat yhä useammat sekasyöjät.
– Fleksaaminen laajenee huomattavasti. Kasvispäiviä pidetään etelästä pohjoiseen, Jungar ennustaa.
Kasvipainotteisen ruokavalion lisäksi ruoan hiilijalanjälkeä lisää hävikki. Ruokaa pitäisi ostaa sen verran kuin sitä käyttää. Tämän asian tiedostamisen uskotaan ja toivotaan näkyvän suomalaisissa kotitalouksissa ensi vuonna. Nappaa tästä vinkit, joilla vähennät omaa ruokahävikkiäsi.
Lue myös: Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin lomamatkan verran vuodessa - näin helposti säästät selvää rahaa
Vähemmän muovia, enemmän kierrätyspisteitä
Kuvat Tyynenmeren valtavista jätepyörteistä ja roskaantuneista rannoista ovat saaneet suomalaiset pohtimaan muovin kulutusta. Ensi vuonna muovin kulutusta yritetään vähentää pakkauksissa, ja muovipakkauksista toivotaan helpommin lajiteltavia.
Jungar kertoo, että myös RINKI-kierrätyspisteitä toivotaan yhä enemmän kauppojen pihoille.
K-ryhmä kertookin tiedotteessaan, että kaupan hyllyillä on tapahtumassa merkittävä muutos pakkausmateriaaleissa. Muovittomien vaihtoehtojen määrää lisätään ja muovin määrää vähennetään. Kierrätettävyyteen sekä kierrätyspisteisiin satsataan.
Lue myös: Tätä ruokaa suomalaiset ahmivat – kasvua 203 prosenttia: "Myynti suurempaa kuin kalapuikkojen"
***
6:25
Lähde: K-ryhmä