Viisi tulevaisuuden superruokaa, jotka voivat päätyä sinunkin lautasellesi – kuinka monta näistä tiedät?

Tulevaisuuden uutiset: Muuttuvat ruokailutottumukset 13:00 Tulevaisuuden uutiset: Muuttuvat ruokailutottumukset

Ilmastonmuutos pakottaa tutkimaan lajikkeita, jotka kasvavat myös haastavissa olosuhteissa. Tulevaisuuden superfoodina ihmiset saattavat popsia esimerkiksi merilevää ja kaktusta.

Pääkuvan videolla huippukokki Henri Alen keskustelee tulevaisuuden ruokailutottumuksista.

Kvinoa on esimerkki paikallisesta superfoodista, jonka suosio levisi Boliviasta ja Perusta maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Maailma on pullollaan erilaisia paikallisia herkkuja, jotka ovat ensinnäkin erittäin terveellisiä, mutta toisaalta myös ekologisia. BBC listasi viisi tulevaisuuden superfoodia, joiden viljely on hyväksi myös ympäristölle.

1. Moringa

Alun perin Etelä-Aasiasta kotoisin olevaa moringa-puuta kutsutaan usein myös ”ihmepuuksi” sen lukuisien terveysvaikutusten vuoksi. Puun lehdet sisältävät muun muassa A- ja C-vitamiineja sekä mineraaleja, kuten kalsiumia ja kaliumia.

Medical News Todayn mukaan moringa on hyväksi hiuksille ja iholle, mutta suojaa myös esimerkiksi maksaa ja sen uskotaan olevan avuksi jopa masennuksen hoidossa.

Filippiineillä ja Indonesiassa pitkät siemenpalot leikataan tavallisesti pienemmiksi paloiksi ja niitä käytetään keitoissa ja curry-ruoissa. Lehdistä voi tehdä myös jauhetta, jota käytetään esimerkiksi smoothieissa, keitoissa, kastikkeissa ja teessä.

Moringa-puu kasvaa nopeasti ja kestää myös kuivuutta ja sen lehdet voidaan kerätä jopa seitsemän kertaa vuodessa.

2. Wakame

Alun perin Japanista kotoisin olevaa wakame-levää kasvatetaan nykyisin myös Ranskassa, Uudessa-Seelannissa sekä Argentiinassa. Satoa voidaan korjata vuoden ympäri ja sitä kasvatetaan ilman lannoitteita tai tuholaismyrkkyjä. Levä myös kuivatetaan energiaystävällisesti ja luonnollisesti auringossa.

Levän suolainen umami-maku saattaa jakaa mielipiteitä, mutta se on yksi harvoista kasviperäisistä ruoka-aineista, joka sisältää yleensä rasvaisista kaloista saatavia omega-rasvahappoja.

– Merilevä voi olla hyvä jodin ja omega-rasvahappojen lähde varsinkin niille, jotka syövät vähemmän eläinkunnan tuotteita. Levä toimii hyvin wokeissa, ravitsemusterapeutti Priya Tew kommentoi BBC:lle, mutta muistutti samalla, että levää ei kannata syödä liikaa korkean jodipitoisuuden vuoksi.

Huffpostin mukaan wakame sopii hyvin myös miso-keittoon sekä salaatteihin, koska sen maku on hieman makeampi, kuin muiden merilevien.

3. Nopal-kaktus

Opuntiakaktusta ja sen levymäisiä versoja kutsutaan espanjaksi tuttavallisemmin nopaleiksi. Opuntian lehtiä, hedelmiä ja versoja voi syödä raakana tai kypsennettynä, mutta niistä voi tehdä myös mehua tai hilloa.

Medical News Todayn mukaan nopalia voi kypsennettynä lisätä esimerkiksi tacoihin tai munakkaaseen. Raakana sen maku muistuttaa vihreää paprikaa.

Kaktus kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja jopa Euroopassakin. Opuntialla sanotaan olevan monia terveysvaikutuksia, mutta väitteiden tueksi ei toistaiseksi ole riittävästi tieteellisiä tutkimuksia. Kaktuksen kuitujen sanotaan muun muassa auttavan painonpudotuksessa, alentavan veren sokeripitoisuutta ja auttavan jopa krapulan oireisiin.

Kaktuksen syömisestä saattaa seurata ikävä kyllä myös sivuoireita, kuten ripulia, pahoinvointia ja turvotusta.

4. Fonion siemenet

Fonio on afrikkalainen heinäkasvi, jonka siemenissä on hieman pähkinämäinen maku. Foniota on ilmeisesti viljelty jo muinaisen Egyptin ajoista alkaen. Vilja kestää hyvin kuivuutta ja kasvaa nopeasti. Siemenen kuori on syömäkelvotonta, joten fonion siemenien työstäminen syötäväksi on ainakin toistaiseksi suhteellisen hidas prosessi.

Fonion siemenet sisältävät runsaasti rautaa, sinkkiä ja magesiumia. Tätä viljaa voi käyttää samalla tapaa kuin couscousta, mutta siitä voi tehdä myös esimerkiksi olutta.

5. Bambara

Bambara on vähän pähkinältä maistuva palkokasvi, joka ei pelkästään kasva hieman huonommassakin maaperässä vaan myös muokkaa kasvualustastaan terveempää. Bambara on perinteinen afrikkalainen palko, mutta sitä tavataan myös Thaimaassa ja osissa Malesiaa.

Bambraa voi keittää, paistaa, paahtaa tai jauhaa hienoiksi jauhoiksi. Kasvi sisältää runsaasti proteiinia ja on myös hyvä aminohappojen lähde.

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat