Miten äänet ja musiikki vaikuttavat ruokanautintoon? Aihetta on tutkinut muun muassa suomalaisprofessori Anu Hopia.
Ruoka ja syöminen yhdistetään usein vahvasti makuaistiin, vaikka todellisuudessa ruokaa nautitaan kaikilla aisteilla. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Turun yliopiston professori Anu Hopia kertoi keskiviikkona Gastro-messuilla äänen ja musiikin merkityksestä osana ruokakokemusta.
Lue myös: Taffelin sipseihin merkittävä muutos toukokuun loppupuolella – yhtä raaka-ainetta ei nyt saa: "Vaikuttaa luonnollisesti koko elintarviketoimialaan"
Tuoreen leivän voi kokea kaikilla aisteilla
– Olisin halunnut demonstroida, että miten se ruokakokemus, olipa kyseessä sitten vaikka ihan arkinen aamiaisleivän nauttiminen, on aina rikkaampi, kun sen kokee kaikilla aisteilla, Hopia alusti esitystään.
Hopia nosti esimerkiksi tuoreen leivän leikkaamisen: koemme sen näköaistilla, haistamme leivän ja myös tunnemme leivän pinnan pehmeyden sekä rapeuden, kun veitsi leikkaa sitä.
– Voimme myös kuulla leivän rahinan ja rouheuden. Se on valtavan tärkeä osa ruokakokemusta, mutta sellainen asia, mitä ei välttämättä osata ajatella
Anu Hopia muistuttaa, että myös ruokailutilan äänimaisemalla on merkitystä. Siksi on tärkeää, millaista musiikkia esimerkiksi ravintolaan valitaan taustalle.
Äänen vaikutusta makukokemukseen on Hopian mukaan tutkittu monissa eri tutkimuksissa. Jo 1960-luvun loppupuolella panimoyhtiö Carlsbergin tutkimuksessa selvitettiin oluen sihinän vaikutusta makunautintoon. Tutkimukseen osallistuneet nauttivat kahta erityyppistä olutta ja kuuntelivat kuulokkeilla juoman sihinää. Kun tutkijat vaihtoivat juomien sihinän keskenään, niin kokemuksen miellyttävyys yllättäen laski.
– Vaikka emme tietoisesti analysoi maistaessa kuuloaistin merkitystä, niin jollain tasolla alitajunnassa tiedostamme, että nyt tässä on jotain väärin.
Lue myös: Taffelin sipseihin merkittävä muutos toukokuun loppupuolella – yhtä raaka-ainetta ei nyt saa: "Vaikuttaa luonnollisesti koko elintarviketoimialaan"
Näin teet itse sipsejä mikrossa. Juttu jatkuu videon alla.
3:40
Miksi sipsipussit rapisevat?
Hopialla on antaa esimerkki äänen merkityksestä ruokanautintoon myös sipsien osalta.
– Jos ihmettelette, miksi perunalastupussit muuttuivat jossain vaiheessa kovaäänisiksi eli rapiseviksi, niin se johtuu todennäköisesti eräästä tutkimuksesta, joka sai aikoinaan huumori-Nobelinkin.
Tutkimuksen perusteella perunalastun rasahduksen voimakkuus vaikutti olennaisesti miellyttävyyskokemukseen. Kyseessä oli italialaisen Trenton yliopiston Massimiliano Zampinin sekä Oxfordin yliopiston professori Charles Spencen tutkimus, jossa ihmisiä huijattiin keinotekoisella sipsin rapinalla, kun he söivät perunalastuja.
– Perunalastutuotteissa rapeus ja rasahtava ääni on tärkeä osa kokemusta. Hoksatkaapa vain, että pakkaukset ovat yllättävän äänekkäitä usein, Anu Hopia totesi Gastro-messuilla.
Lue myös: Näin teet sipsejä airfryerissa! Vähärasvaista ja helppoa
Musiikkivalinnoilla pystytään vaikuttamaan ruoan makuun
Äänillä ja musiikilla voidaan siis todella vaikuttaa makukokemuksiin. Asian ovat ymmärtäneet myös monet keittiömestarit. Esimerkiksi Michelin-kokki Heston Blumenthal loi ravintola Fat Duckiin aikoinaan The Sound of the Sea -annoksen, josta tuli maailmankuulu.
Kyseessä oli kalaruoka-annos, joka sisälsi merellisiä elementtejä, kuten tapiokasta ja leivänmuruista tehtyä ”rantahiekkaa”. Annoksen tarkoituksena oli tutkia äänen ja syömiskokemuksen yhteyttä, joten asiakkaat kuuntelivat syödessään iPodista meren ääniä.
Professori Anu Hopia on myös selvittänyt äänen ja ruoan yhteyttä erilaisten tutkimusten avulla. Näissä tutkimuksissa on tehty muun muassa sellaisia löydöksiä, että ihmiset assosioivat tietynlaiset ruoat ja juomat tietynlaiseen musiikkiin. Näin ollen musiikkivalinnoilla pystytään myös osittain vaikuttamaan siihen, miltä ruoka maistuu.
Lue myös: Mitä ihmettä Taffelin sipsipussissa oikein lukee? Uutuustuote kummastuttaa – tästä on kyse
Näin sipsipussi kannattaa sulkea.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.