Klassikkomaut, kuten uunimakkara ja pinaattiletut, ovat koululaisten suosikkeja.
THL:n elintavat ja elinympäristöt -yksikön tutkimusjohtaja Susanna Raulio kertoo, että kouluruokailutottumuksien kommentoiminen kansallisella tasolla on mahdotonta, sillä hajontaa on paljon.
Raulion mukaan ensinnäkin se, syödäänkö kouluruokaa, on ikäsidonnaista.
– Kouluterveyskyselyn mukaan alakoulussa oleville vielä uppoaa vähän paremmin, mutta yläkoulun 8- ja 9-luokilla tulee pieni notkahdus.
Notkahduksella hän tarkoittaa sitä, että kouluruoka jätetään kokonaan väliin ja ateria korvataan esimerkiksi syömällä kaupan paistopisteen antimia, jotka huuhdotaan alas virvoitusjuomalla.
Lue myös: Tiiun lasagnea ylistetään: "Jos pitäisi syödä vain yhtä ruokaa loppuelämä, niin se olisi tämä"
Raulio kertoo, että erot ovat myös alueellisia.
– Vaihtelua on aika paljon eri paikkakuntien ja jopa koulujen välillä.
Raulio ei ota kantaa siihen, vaikuttaako alueen sosiaalinen tilanne siihen, millaiset kouluruokatottumukset koululaisilla on kullakin alueella.
Hän kertoo tutkimushavainnoista, joissa lapset käyvät syömässä niissä kouluissa, joissa opettaja näyttävät esimerkkiä:
– Jos on koulu, missä aikuiset näyttävät esimerkkiä ja osallistuvat ruokailuihin, siellä koululounaalle osallistutaan paremmin, hän kertoo.
