Klassikkomaut, kuten uunimakkara ja pinaattiletut, ovat koululaisten suosikkeja.
THL:n elintavat ja elinympäristöt -yksikön tutkimusjohtaja Susanna Raulio kertoo, että kouluruokailutottumuksien kommentoiminen kansallisella tasolla on mahdotonta, sillä hajontaa on paljon.
Raulion mukaan ensinnäkin se, syödäänkö kouluruokaa, on ikäsidonnaista.
– Kouluterveyskyselyn mukaan alakoulussa oleville vielä uppoaa vähän paremmin, mutta yläkoulun 8- ja 9-luokilla tulee pieni notkahdus.
Notkahduksella hän tarkoittaa sitä, että kouluruoka jätetään kokonaan väliin ja ateria korvataan esimerkiksi syömällä kaupan paistopisteen antimia, jotka huuhdotaan alas virvoitusjuomalla.
Lue myös: Tiiun lasagnea ylistetään: "Jos pitäisi syödä vain yhtä ruokaa loppuelämä, niin se olisi tämä"
Raulio kertoo, että erot ovat myös alueellisia.
– Vaihtelua on aika paljon eri paikkakuntien ja jopa koulujen välillä.
Raulio ei ota kantaa siihen, vaikuttaako alueen sosiaalinen tilanne siihen, millaiset kouluruokatottumukset koululaisilla on kullakin alueella.
Hän kertoo tutkimushavainnoista, joissa lapset käyvät syömässä niissä kouluissa, joissa opettaja näyttävät esimerkkiä:
– Jos on koulu, missä aikuiset näyttävät esimerkkiä ja osallistuvat ruokailuihin, siellä koululounaalle osallistutaan paremmin, hän kertoo.
Myös huomioimalla oppilaiden toiveita lounaslistojen laatimisessa, saadaan oppilaita kannustettua syömään.
Hän kertoo, että tarkempaa lisätietoa kouluruokailutottumuksista on luvassa näillä näkymin 2026 alussa, kun THL julkaisee tuoreen Nuorten Ravitsemustutkimuksen.
Lue myös: Ruotsalaisesta jauhelihakeitosta tuli ilmiö: Kouluruoka, jota kaikki rakastavat
Esimerkistä oppia
Helsinkiläisen Maatullin koulun rehtori Heli Siljama kertoo, että hänen johtamassaan koulussa oppilaskunnan hallitus on päättänyt, että ruokaa pitää maistaa.
– Kaikkia ruokalajeja maistetaan tuikkukupillisen verran. Se on aika pieni annos… ja sitten voi hakea lisää. Näin me olemme saaneet ruoan maistumaan, hän kertoo.
Lisäksi Maatullin koulussa on käytäntönä, että ruokailuun on pakko mennä. Kouluruokalaan mennään yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa, oli sitten eka- tai ysiluokkalainen.
Myös Siljama pitää tärkeänä, että oppilaiden toiveita kuullaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että kouluilla on useita opetushallituksen laatimia raameja siitä, mitä kriteerejä kouluruokailun täytyy täyttää.
Lue myös: Kuka syö parasta lounasruokaa: päiväkotilapsi, koululainen, vanki vai vanhus?
Klassikkoannokset uppoavat, eksoottisille resepteille sanotaan ei ensimetreillä
Maatullin koululaisilta kysyttäessä parasta kouluruokaa, ovat vastaukset tyypillisiä.
– Riisi ja kanakastike, Pinaattiletut, Kalapuikot, Makkara ja perunamuusii, vastaavat neljäsluokkalaiset, Anni Håkans, Alissa Bonifacio, Mette Raiden ja Inkeri Sahros.
Koulun keittiön kokki Petja Herranen kertoo, että oppilaiden maku on laaja ja ilmapiiri on avoimempi esimerkiksi kasvisruokia kohtaan, kuin hänen kouluaikoinaan. Hän kertoo, että monet kasvisruoat ovat oppilaiden suosikkeja.
Yleisesti hän on vakuuttunut siitä, että oppilaat ovat Meritullin koulussa kiitollisia ruoasta.
– Viime viikolla, kun alkoi koulu, niin tuli jo kiitosta siitä, että täällä on "maailman parasta ruokaa", Herranen sanoo.
Kaikki ei kuitenkaan uppoa. Hänen mukaansa perinteiset maut, kuten uunimakkara ja muusi saavat eniten kiitosta ja uusia vieroksutaan.
– Kyllä ne on jotain yllättäviä uutuusruokia, joita on tuotu maailmalta. Esimerkiksi jotain tomaattisia keittoja tai vastaavia. Ne saattavat olla ihmetyksiä, jotka tökkäävät jo samalla metrillä, hän sanoo.