Klassikkomaut, kuten uunimakkara ja pinaattiletut, ovat koululaisten suosikkeja.
THL:n elintavat ja elinympäristöt -yksikön tutkimusjohtaja Susanna Raulio kertoo, että kouluruokailutottumuksien kommentoiminen kansallisella tasolla on mahdotonta, sillä hajontaa on paljon.
Raulion mukaan ensinnäkin se, syödäänkö kouluruokaa, on ikäsidonnaista.
– Kouluterveyskyselyn mukaan alakoulussa oleville vielä uppoaa vähän paremmin, mutta yläkoulun 8- ja 9-luokilla tulee pieni notkahdus.
Notkahduksella hän tarkoittaa sitä, että kouluruoka jätetään kokonaan väliin ja ateria korvataan esimerkiksi syömällä kaupan paistopisteen antimia, jotka huuhdotaan alas virvoitusjuomalla.
Lue myös: Tiiun lasagnea ylistetään: "Jos pitäisi syödä vain yhtä ruokaa loppuelämä, niin se olisi tämä"
Raulio kertoo, että erot ovat myös alueellisia.
– Vaihtelua on aika paljon eri paikkakuntien ja jopa koulujen välillä.