Koulut ovat jälleen alkaneet ympäri Suomen. Koostimme tämän kunniaksi yhteen mielenkiintoisia faktoja kouluruoasta.
Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa jo yli 80 vuoden ajan. Helsinkiläisoppilaat ovat saaneet nauttia siitä vuodesta 1943 alkaen, kun säädettiin laki kaikille yhtäläisestä maksuttomasta kouluateriasta. Muualla Suomessa maksutonta kouluruokaa alettiin tarjoamaan viisi vuotta myöhemmin.
Millaista kouluruoka ennen oli, ja mitä mielenkiintoisia faktoja kouluruokaan liittyy? Koostimme yhteen kouluruokafaktoja.
Lue myös: Ruotsalaisesta jauhelihakeitosta tuli ilmiö: Kouluruoka, jota kaikki rakastavat
Tällaista kouluruoka aluksi oli
Palvelukeskus Helsingin historiakatsauksen mukaan 1940-luvun kouluruoka ei ollut aivan samanlaista kuin nykypäivänä. Maksuton kouluruoka tarkoitti tuolloin kerran päivässä tarjottavaa liha-, kala- tai vihanneskeittoa tai velliä. Aterioiden laadusta ei vielä tuolloin säädetty laissa.
1950-luvulla kahden viikon kiertävällä ruokalistalla helsinkiläiskouluissa oli muun muassa lihakeittoa, hernekeittoa, puuroja ja kuivamuonaa. Kuivamuonalla tarkoitettiin esimerkiksi grahamsämpylää sulatejuustolla tai nakilla.
Maitoa tarjottiin syys-,loka- ja toukokuussa, muulloin vellejä.
Vuosikymmenen loppupuolella alettiin kiinnittää enemmän huomiota kouluruoan ravitsemukselliseen laatuun ja asiasta säädettiin kansakoululaissa 1957.
Haarukat ja veitset kouluihin vuonna 1968
Vuoteen 1968 asti kaikki kouluruoat olivat käytännössä lusikoitavia ruokia. Sitten haarukat ja veitset otettiin käyttöön ja erilaiset vuoka- ja kastikeruoat tulivat ruokalistoille.
Uusia kouluruokia olivat tällöin muun muassa tilliliha, maksahöystö, lihapullat ja jauhelihakastike.
Ainoa tarjottava salaatti oli punajuurisalaatti. Juureksia tarjoiltiin paloina. 1970-luvulla aloitettiin myös erilaisten kaali- ja juuressalaattien tarjoilu.
Samalla vuosikymmenellä otettiin käyttöön myös kuuden viikon kiertävät ruokalistat.
Lue myös: Liha pois kouluruokailusta? Näin puheenjohtajat vastasivat MTV:n minitentissä
Säästötoimenpiteet veivät suosikin listoilta
Oppilaat ruokalautastensa kanssa Puotilan ala-asteella 1984.
Vuonna 1984 Helsingissä selvitettiin ensimmäistä kertaa mielipiteitä kouluruoasta laajemmin. Suosikkiruoiksi nousivat tällöin kalapuikot, lihapyörykät, lihamakaronilaatikko, kanaviillokki, hernekeitto ja jauheliharisotto.
1990-luvun lama vaikutti kouluruokaan muun muassa niin, että suosikkiruoka broilerinkoivet poistuivat ruokalistalta. Myös maksaruoat poistettiin A-vitamiinikeskustelun seurauksena. Hyvästit jätettiin myös muun muassa piparjuurilihalle ja tillilihalle.
Laman myötä erilaiset esikäsitellyt raaka-aineet yleistyivät kouluissa. Margariinia ei välttämättä joka päivä riittänyt leivän päälle.
Samalla kansainvälistyminen toi ruokalistoille ruokia, kuten tortillat, wokit, lasagnen ja chili con carnen.
Tiesitkö? Monissa kouluissa tarjoillaan myös paikallisherkkuja, jota muualla ei ole saatavilla. Seinäjoen seudulla koululaiset syövät pinaattilettunsa jauhelihakastikkeen kera. Vaasassa puolestaan syödään tillimakaronia.
Enemmän kasvisruokaa
2000-luvulla kouluruoassa keskityttiin entistä enemmän ravitsemukseen ja kasvisruokavaihtoehtoihin. Helsinki ryhtyi vuonna 2007 edelläkävijänä Suomessa tarjoamaan kasvisruokaa kaikille halukkaille oppilaille.
Muutama vuosi myöhemmin kouluihin tuli myös kasvisruokapäivä. Myös ruokahävikkiä ryhdyttiin torjumaan aktiivisemmin.
Vuonna 2019 Helsingin valtuusto päätti liha- ja maitotuotteiden puolittamisesta vuoteen 2025 mennessä kaupungin ruokapalveluissa.
Kouluruokasuosikkeja Helsingissä 2020-luvullla ovat olleet muun muassa kalapuikot, pinaattiletut, quorn-kasvistäytteiset tortillat, broilericurry sekä nakkikastike.
Palvelukeskus Helsingin mukaa kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla on tänä päivänä tarjolla runsaasti kasvisvaihtoehtoja, liharuokaa ja kalaruokaa.
Lue myös: Näillä keinoilla kouluruoasta saisi houkuttelevampaa – nyt moni nuori lounastaa paistopisteellä
Katso myös: Tällaista on koulun broilerikastike
1:06