Tutkijat selvittivät, miksi ruokamyrkytyksen aiheuttanut ruoka etoo myös jatkossa.
Vuonna 2024 Helsingissä todettiin yli 30 osterien aiheuttamaa ruokamyrkytystä. On mahdollista, etteivät merellisetherkut enää maistuneet karun kohtalon kokeneille. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ruokamyrkytys saattaa muuttaa aivoja pitkäaikaisesti.
Tutkijoiden mukaan ruokamyrkytys aiheuttaa eräänlaisia pitkäaikaisia välttelysignaaleja, jotka välittyvät suolistosta aivoihin, kertoo Technology Networks.
Suolen ja aivojen yhteys on ollut jo pitkään tiedossa. Länsimainen ruokavalio, istuva elämäntyyli ja kaupungistuminen vaikuttavat mitä todennäköisemmin epäsuotuisasti suolistobakteereihin ja sitä kautta lisäävät riskiä elintapasairauksiin. Ripulin hoidosta tuttu probiootti puolestaan saattaa tepsiä myös masennukseen.
Lue myös: Auttaako Jaffa oikeasti vatsatautiin? Lääkäri arvioi poppakonstit
Myrkytysoireet johtivat juoman välttelyyn
Ruokamyrkytys saattaa muuttaa ihmisen tapoja jopa vuosikausiksi: jos myrkytyksen saa tietyntyyppisestä ruoka-aineesta, ajatuskin sen syömisestä voi tuntua etovalta vielä pitkään.
Tohtoritutkija Christopher Zimmerman kollegoineen testasi muistin muutoksia hiirillä, joille tarjottiin rypäleenmakuista Kool-Aid-juomaa. Juoma valittiin, koska sillä on tietyntyyppinen makuprofiili.
Kokeessa ne hiiret, joille oli juoman juomisen jälkeen aiheutettu väliaikaisia ruokamyrkytyksenkaltaisia oireita pistoksella, välttivät myöhemmin rypälejuomaa eivätkä halunneet juoda sitä uudelleen.
Aivokuvissa havaittiin, että erityisesti mantelitumake aktivoitui sekä uudesta juomasta, ruokamyrkytysoireista että negatiivisen kokemuksen muistelusta. Kokeessa aivoalueilta löytyi CGRP-nimistä proteiinia tuottavia soluja, ja pelkästään näiden solujen aktivoiminen ilman sairauden oireita sai aikaan halun välttää "ruokamyrkytysjuomaa".
Lue myös: Kuinka helposti sairastut norovirukseen? Riskiin voi vaikuttaa seikka, jolle et mahda mitään
On mahdollista, että maku "merkitsee" aivosoluja
Epäselväksi jäi tarkka mekanismi, jolla suolisto ja aivot viestivät "huonoista ruokamuistoista".
Jatkossa tutkimuskohteena voisikin olla tapa, jolla aivot käsittelevät ruoansulatusjärjestelmän viestejä, ja miten ne vaikuttavat oppimiseen ja muistiin. On mahdollista, että maku "merkitsee" aivosoluja, jotka säilyttävät herkkyytensä sairausoireille tunteja syömisen jälkeen.
Zimmermanin mukaan tutkimus voisi auttaa selvittämään, miten aivot oppivat yhdistämään kaksi erillistä asiaa, jotka eivät tapahdu välittömästi perätysten. Tutkimus voisi auttaa esimerkiksi trauman synnyn ymmärtämisessä.
Lue myös:
"Jos satuit näkemään naishenkilön Stockmannin edustalla huuto-oksentamassa..." – ajatuskin niljakkaasta osterinperkeleestä saa nyt voimaan pahoin
Keitetyssä riisissä piilee riski: Syötkö tietämättäsi "ripuliriisiä"?
Ikävä havainto ravintola- ja markettisusheista: "Hyvä tiedostaa..."
Katso myös: Miten välttää norovirus?
6:24
Lähteet: Technology Networks, Nature, Earth
Artikkelia muokattu 14.4.2025 klo 10.29 ja 12.23: muokattu alaosan videon kuvatekstissä titteli muotoon "infektiosairauksien linjan apulaisylilääkäri".