Verottaja on selkeyttänyt ohjeitaan, mutta sitäkään ennen lounasedulla ei olisi saanut myydä suklaapatukkaa tai muuta oheistuotetta.
Kiireisellä lounastauolla moni päätyy nappaamaan salaatin lounasevääksi läheisestä kaupasta. Aiemmin mukaan tarttui milloin suklaapatukka, milloin limsatölkki tai banaani, mutta kesän jälkeen linja on tiukentunut: kassa ei hyväksy suklaapatukkaa, hedelmää tai juomaa osaksi lounasedulla maksettavaa lounasta.
Kassa toimi aivan oikein, sillä verottajan ohje on selkeä: ruokakaupoista saa ostaa lounasedulla mukaan otettavia annoksia, salaatteja ja täytettyjä patonkeja, jotka on tarkoitettu lounaaksi. Etuun eivät kuulu esimerkiksi ruokajuomat.
– Käytännössä sen pitäisi olla valmis annoskokonaisuus, sanoo erityisasiantuntija Marita Mäkeläinen Verohallinnosta STT:lle.
K-Citymarketin sektorijohtaja Minna Wallenius Keskolta kertoo, että K-ruokakauppiaat päättävät, mitä lounasmaksuja he vastaanottavat omissa kaupoissaan, ja kauppias saa ohjeistuksen lounasmaksuja välittäviltä yrityksiltä.
Lue myös: Lounasravintoloissa kiistaton ilmiö – oletko huomannut tätä maanantaisin?
Verottaja on tarkentanut ohjeitaan ja myöskin lounasmaksutoimijat omia ohjeitaan.
– Edenred esimerkiksi on nyt omia ohjeitaan päivittänyt, ja me olemme tietysti päivittäneet niitä ohjeita eteenpäin, Wallenius sanoo STT:lle.
K-Citymarketeissa päivitetty ohje on toimitettu kassatyöhön.
STT pyysi haastattelua myös S-ryhmän keskusliikkeeltä SOK:lta, josta vastattiin sähköpostilla. Suunnittelujohtaja Mika Lyytikäisen mukaan SOK ei tee lounasetusopimuksia, vaan alueelliset osuuskaupat solmivat ne itse.
Kaupan pitää puuttua
Verohallinnon Marita Mäkeläisen mukaan päivityksillä on lähinnä pyritty selkeyttämään aiempaa ohjeistusta.
Ohjeeseen täsmennettiin loppukeväästä, että kaupan tulee puuttua asiaan, jos maksuvälineellä yritetään ostaa jotain veroedun piiriin kuulumatonta.
Lounasedun voi maksaa useilla eri tavoilla, kuten lähimaksulla tai sirulla toimivilla maksukorteilla, sovelluksilla tai paperisilla lounasseteleillä.
Verohallinnon mukaan maksun vastaanottajan pitää tarkistaa maksun yhteydessä, millä maksuvälineellä tuotetta ollaan maksamassa, ja varmistaa, että sillä maksetaan vain sallittuja palveluja ja tuotteita.
Henkilöstöetuja välittävän Epassin Suomen toimitusjohtaja Niklas Löfgren sanoo, että verottajan päivitetyissä ohjeissa selvennettiin maksun vastaanottajan eli kaupan vastuuta maksuvälineestä.
– Pitää varmistaa, että on kyse ravintoedusta. Ja kun kassa pystyy varmistamaan, että on kyse ravintoedusta, niin silloin he myös tietävät, mitä sillä saa maksaa, Löfgren sanoo STT:lle.
– Voi olla, että kassoille on sen jälkeen painotettu, että varmistavat, mitä siellä myydään.
Löfgrenin mukaan itse ohje kaupoille on ollut koko ajan selkeä: suklaapatukat tai vastaavat eivät ole koskaan olleet sallittujen tuotteiden listalla.
Lue myös: Helsinkiläisnuorten ostama lounasruoka vetää sanattomaksi
Toivotaan selkeyttä
Keskon Wallenius näkee, että verottajan ohjeen tulkinta on yhä haasteellista. Kesko toivoo verottajalta ja henkilöstöetuja välittäviltä firmoilta vielä nykyistäkin selkeämpää yhdenmukaisuutta, jotta lounasedun käyttäjälle ei jäisi asiassa tulkinnanvaraa.
STT pyysi haastattelua myös henkilöstöetuja välittävältä Edenrediltä, jonka Suomen toimitusjohtaja Petteri Poutiainen antoi kommentit sähköpostitse. Edenred näkee, että automatisoitu tekninen rajoittaminen on ainut kestävä tapa toimeenpanna ja valvoa ohjeistusta ja taata reilu kilpailu.
Lue myös: Tässä on Suomen paras lounasravintola
– Olemme myös ilmaisseet Verohallinnolle näkemyksemme, että teknisten rajoitteiden tulisi olla markkinastandardi ja ainut tapa valvoa ohjeistuksen toteutumista. Näin kassahenkilöstön ei tarvitsisi tehdä näitä päätöksiä, sillä nykyisellään kassahenkilöt tekevät viime kädessä päätökset siitä, mitä ravintoedulla saa ostaa, toki nojautuen ohjeistukseen sekä Verohallinnosta että Edenredistä, sanoo Poutiainen sähköpostissa.
Edenred katsoo, että kaupat tuntevat säännöt hyvin, mutta samalla lounasedun sääntöjen tulisi olla selkeämmät, jotta etujen käyttö olisi helpompaa.
– Rajanvedot siitä, missä kohtaa tietty tuote on ateria eikä elintarvike, on tapauskohtaista ja epäselvää. Esimerkiksi paistopisteeltä lounassalaatin yhteyteen ostettua leipää ei ole sallittua ostaa lounasedulla, mutta ravintoedulla saa ostaa kaupalle erikseen valmistetun täytetyn patongin.