Salaattiraivo puhkesi: S- ja K-kaupat markkinoivat espanjalaista salaattia suomalaisena, koska se on "Suomessa pestyä"

valmistusmaa-alkuperämaa
Onko espanjalainen salaatti suomalaista, jos se pestään Suomessa? Shutterstock/valmistajat

Salaattisekoituksen raaka-aineet tulevat Espanjasta, mutta salaatti pestään ja pussitetaan Suomessa – voiko tuotetta siis myydä suomalaisena?

Twitterissä nousi viikonloppuna puheenaiheeksi S-ryhmän salaattituotemainos muutamissa paikallislehdissä. Kauppapuutarhaliiton ex-toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ihmetteli julkaisussaan, muuttaako pesu espanjalaisen salaatin suomalaiseksi.

Jos julkaisu ei näy, katso se täältä

– Onkos tää nyt oikeasti sitä viherpesua: tuodaan salaattiainekset Espanjasta, PESTÄÄN Suomessa ja S-ryhmä mainostaa ja myy sitten suomalaisena? Jalkanen ihmetteli.

Törkeää ruoan alkuperän vääristelyä? S-ryhmä myöntää virheen merkinnöissä

Aiheeseen otti kantaa myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari, joka kuvailee tiedotteessaan toimintaa "törkeäksi ruoan alkuperän vääristelyksi".

– Ruoan alkuperän tulee yksiselitteisesti määräytyä tuotantomaan perusteella. Pesu ja pakkaus ei ruoan alkuperää muuta. Muun väittäminen on kuluttajan harhaanjohtamista, Kalmari toteaa.

S-ryhmältä myönnettiin Yle Uutisille sunnuntaina salaattimainoksen tekstin olleen harhaanjohtava. SOK:n tuoteryhmäjohtaja Veli-Matti Puhakka vahvistaa MTV Uutisille, että kyseessä oli tuotetietovirhe järjestelmässä. Virheellinen tieto päätyi Puhakan mukaan järjestelmästä myymälöiden hintaopasteisiin saakka.

– Tässä on mennyt ristiin kaksi asiaa: valmistusmaa ja alkuperämaa. Mainosplakaatissa ei lue, mitä se Suomi siinä tarkoittaa ja se on sotkenut asiaa. Hevi-tuotteissa pitäisi ilmoittaa nimenomaan se alkuperämaa, joten virhe on meidän, Puhakka sanoo.

Hämäävä valmistusmaa

Tuotteen valmistusmaaksi voidaan siis merkitä Suomi, kun sen raaka-aineet on pesty ja pussitettu Suomessa. Kuluttajia saattaa hämätä myös tuotetietoihin läntätty Avainlippu-merkki, joka tietysti luo entistä vahvemman mielikuvan suomalaisuudesta. Avainlippu-merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Se ei siis ota kantaa raaka-aineiden alkuperään.

SOK:n Veli-Matti Puhakan mukaan salaattipussin tuotetietoja on nyt S-ryhmän sivuilla päivitetty. Tuotetiedot ovat nyt kuitenkin hieman sekavat, sillä tuotesarjan toisen salaattipussin tietoihin on merkitty valmistusmaaksi Suomi ja toisen Espanja.

Selkeää tietoa raaka-aineiden alkuperästä ei nettisivuilta löydy.

– Siinä ei tosiaan ole sellaista kenttää. Varmaan periaatteessa pitäisi siinäkin lukea. Tietoa nettisivuille päivitettiin sunnuntaina, mutta tämä asia täytyy vielä tarkistaa, Puhakka sanoo.

Tieto raaka-aineiden alkuperästä puuttuu myös Keskolta

S-ryhmä kuitenkaan ole ainoa kauppaketju, jolta tiedot raaka-aineiden alkuperämaasta puuttuvat tuotesivuilta. Keskon K-ruokapalvelussa kyseisen salaatin kohdalla mainitaan alkuperämaan ja valmistusmaan kohdalla Suomi. Alkuperämaa ja valmistusmaa on tosin erotettu toisistaan vinoviivalla eli kauttaviivalla, joten kuluttaja voi vain arvailla kumpaan tietoon Suomi tässä tapauksessa viittaa.

Salaattipussien merkinnät ovat puhuttaneet julkisuudessa ennenkin. Kauppapuutarhaliiton Jyrki Jalkanen pohti jo vuonna 2018 ulkomaisia raaka-aineita sisältäävien Pirkka-salaattipussien "Suomessa valmistettu" -merkintöjä. 

– Jos ei tämä ole kuluttajan sumuttamista, niin mikä sitten on?

Keskon tuoretuotteien osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman kommentoi sähköpostitse MTV Uutisille voivansa ottaa kantaa ainoastaan Pirkka-valmissalaattien tietoihin. Forsmanin mukaan Pirkka-valmissalaattien raaka-aineiden alkuperämaat vaihtelevat sesonkien mukaisesti useita kertoja vuodessa.

– Tämän vuoksi olemme päätyneet ilmoittamaan valmistusmaa/alkuperämaa -tietokentässä valmistusmaan, eli maan, jossa salaatit pestään, pilkotaan ja pakataan. Selvyyden vuoksi kerromme lisätiedoissa.että raaka-aineiden alkuperämaat vaihtelevat sesongeittain ja ajantasainen alkuperämaatieto löytyy jokaisesta pakkauksesta, Forsman kommentoi.

Fresh-salaattien kohdalla tiedot tulevat Forsmanin mukaan suoraan tavarantoimittajalta. 

– Verkkokaupassa ilmoittamamme Freh Servant -tuotteiden tuotetiedot ovat valmistajan itsensä ilmoittamia.

"Kaikki lainsäädäntö lähtee siitä, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan"

Hyvää Suomesta -merkin sivuilla kerrotaan, että elintarvikkeen alkuperä ei ole yksiselitteinen lakien ja asetusten mukaan. Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi kertoo tilanteen olevan haastava, sillä alkuperää koskevaa lainsäädäntöä on paljon.

– Mitä enemmän lainsäädäntöä selkeytetään, sitä haastavammaksi se tuntuu menevän, Syväniemi sanoo.

Oleellista on kuitenkin Syväniemen mukaan se, että kuluttaja haluaa nähdä helposti, mistä ruoka oikeasti tulee.

– Kaikki lainsäädäntö lähtee siitä, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan.

Syväniemi ei usko, että toimijat tahallisesti haluavat rikkoa merkinnöissään lakia, vaan kyse on usein erilaisista tulkinnoista tai sitten inhimillisistä virheistä ilmoituksissa.

Ulkomainen tuote ei muutu pesemällä suomalaiseksi

Kuluttajat mieltävät tuotteen alkuperäksi pääsääntöisesti sen maan, missä esimerkiksi tuotteessa oleva salaatti on kasvanut. Valmistaja on puolestaan se elintarvikeketjun toimija, joka on jalostanut tai koostanut elintarvikkeen.

Syväniemi muistuttaa Ruokaviraston sivuilta löytyvästä lainsäädännöstä:

Sellaiset elintarvikkeet, joiden oleellinen raaka-aine on ulkomaista alkuperää, ja joiden valmistuskäsittely Suomessa on vähäistä, eivät muutu alkuperältään suomalaisiksi, vaikka niiden valmistusmaa tällöin onkin Suomi. Näissä tapauksissa raaka-aineen alkuperämaa tulee ilmoittaa, jos sen puuttuminen voi harhaanjohtaa ostajaa. Esimerkiksi Suomessa paistetun ulkomaisen leivän tai Suomessa pastöroidun ja pakatun ulkomaisen maidon alkuperämaa on ilmoitettava.

Espanjalaisten salaattiainesten pakkaaminen ja peseminen Suomessa ei siis tee tuotetta suomalaiseksi. Raaka-aineiden alkuperämaa tulisi näin ollen ilmoittaa.

Syväniemen mukaan suomalaiset arvostavat nykyään ruoan alkuperää ja haluavat tietää, mistä ruoka tulee.

– Tämä varmasti tekee tilanteen herkäksi ja haastaa ruokaketjun toimijat. Ilmoitusten kanssa tulee olla tarkkana. Lainsäädäntö lähtee siitä, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan, niin hyvin helposti tästä voidaan tulkita, että onko se harhaanjohtamista.

Syväniemi kertoo seuranneensa itsekin viikonloppuna keskustelua salaattituotteen alkuperään liittyen ja huomanneensa monen suomalaisen ruokatuottajan närkästyneen aiheesta.

– Jos jotain hyvää tästä pitää kaivaa, niin suomalaista kuluttajaa kiinnostaa ruoan alkuperä ja se on tärkeää. En näe, että kukaan näistä isoista toimijoista tässä tahallaan sumuttaa, mutta alkuperä pitää ilmoittaa reilusti, selkeästi ja näkyvästi kuluttajalle.


Katso myös video: Testissä valmiit kana-caesarsalaatit – selvä suosikki löytyi, mutta yllätyksiltä ei vältytty

6:23
Halpa vs. kallis -sarjassa maisteltiin kana-caesarsalaatteja.

Juttua muokattu 23.1.2023 klo 12.50: Lisätty Keskon kommentit.

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja