Lounasetu täyttää jo 50 vuotta Suomessa. Muistatko vielä menneiden vuosikymmenten lounassetelit ja tiedätkö, mihin lounasetua voi nykypäivänä käyttää?
Lounasetu täyttää Suomessa tänä vuonna jo 50 vuotta, kertoo Edenred Suomi tiedotteessaan. Lounasetu oli syntyessään ensimmäinen veroton nykyaikainen palkansaajan työsuhde-etu. Nykyään se on rahalliselta arvoltaan käytetyin työsuhde-etu Suomessa.
Lounassetelin keksijä oli englantilainen John Hack ja ensimmäisenä sen otti käyttöön ravintoloitsija Jacques Borel Ranskassa vuonna 1962. Vuonna 1967 Ranskan hallitus linjasi lounassetelit viralliseksi työsuhde-eduksi. Suomessa Luottokunta toi edun maahamme vuonna 1974.
Lue myös: Lounaiden hinnat kipuavat ylöspäin, mutta samalla kasvaa myös lounasedun arvo – miksei sitä voi käyttää valmisruokaan?
Muistatko vielä vanhat lounassetelit?
Tältä lounassetelit näyttivät markka-aikana Suomessa. Tiesitkö, että lounassetelit olivat alun perin vanhoja elokuvalippuja?Edenred
Edenredilta kerrotaan, että alun perin lounassetelit olivat vanhoja elokuvalippuja, joissa eri värit kertoivat setelin arvon.
Alkujaan lounasedun tärkein tehtävä oli lisätä lounasaterian syömistä työpäivän lomassa. Lounasetu oli 1960- ja 1970-luvuilla työnantajille tapa tukea monipuolista ravinnon saantia.
1990- ja 2000-luvuilla etu osaltaan arkipäiväisti ravintolaruokailua Suomessa. 2010-luvulla lounasetu edisti kotimaisen ruokakulttuurin kansainvälistymistä, kun ravintolaruoan kirjo laajeni vuosikymmenen aikana.
Nykyään lounasetua voi eri palveluntarjoajilla käyttää jo digitaalisestikin paperisten lounassetelien sijaan.
Näin paljon lounasetua voi saada
Verohallinto määrittelee vuosittain lounasedun verotusarvot. Yhden lounasedulla ostetun aterian arvon tulee olla verotusarvon mukainen. Vuonna 2024 verotusarvo on vähintään 8,5 euroa ja enintään 13,5 euroa. Moni lounasravintola vastaavasti korotti lounaansa hintoja 13,5 euroon verotusarvon noustessa.
Jos aterian hinta on esimerkiksi 9 euroa, työnantajan osuus on 0,5 euroa. Näin työntekijän osuudeksi saadaan verotuksessa vaadittu vähimmäissumma 8,5 euroa. Vastaavasti jos aterian hinta on 12 euroa, työnantajan osuus on 3 euroa.
– Lounasedun käyttäminen on kasvanut kahden viime vuoden aikana noin 19 prosenttia. Liki kaikki lounasedun tarjoavista työantajista tarjoaa maksimiarvon, joka on vuodessa ennen lomavähennyksiä 850 euroa verottomana, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen kertoo tiedotteessa.
Mihin lounasetua saa käyttää?
Lounasetua voi käyttää myös muualla kuin lounasravintoloissa. Edulla voi maksaa tiettyjä ostoksia myös ruokakaupassa.
Hyvä nyrkkisääntö on, että kaupassa valmistetut ja/tai pakatut ateriat kuuluvat edun piiriin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelutiskin lämpimiä aterioita, salaattibaarin tuotteita, kaupan sisällä toimivan sushitiskin tuotteita sekä kaupan valmistamia täytettyjä leipiä.
Palveluntarjoasta (Smartum, Edenred, Epassi) riippuen lounasetua voi käyttää maksutapana myös ruoan kotiinkuljetuspalveluissa, kuten Woltissa ja Foodorassa. Edenredin mukaan ravintolaruokaa lounaaksi syövistä jo 46 prosenttia käyttää lähettipalveluja lounasruokailuun.
Ei käy valmisruokiin
Lounasetua ei voi käyttää muihin eineksiin ja valmisruokiin tai tavallisiin elintarvikkeisiin. Palveluntarjoajat kuitenkin toivoisivat tähän muutosta.
– Einesten laatu on mennyt eteenpäin todella paljon. Einesruokien laatuun, makuun ja valikoimaan on panostettu huomattavasti, mutta nämä eivät ole vielä verottajan hyväksymiä lounastuotteita, Epassin maajohtaja Niklas Löfgren totesi MTV Uutisille syksyllä 2023.
Edenred Suomen työelämäasiantuntija Laura Kuusela puolestaan kertoi, että verottajan kanssa käydään keskustelua siitä, miten lounasedun käyttöä saataisiin laajemmaksi, eli koskemaan myös esimerkiksi valmisruokia.