Venäjän ja Ukrainan presidentit ovat tavanneet yhden ainoan kerran, vuonna 2019. Tapaaminen ei sujunut lainkaan Putinin toiveiden mukaisesti ja johti lopulta Ukrainan laajamittaiseen sotaan.
Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin mahdollinen tapaaminen on ollut viime viikkoina tapetilla tiiviimmin kuin kertaakaan Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käynnisti uuden vaiheen rauhantunnusteluissa tavattuaan Putinin Alaskassa.
Tällä hetkellä tapaaminen näyttää kuitenkin yhä epätodennäköisemmältä osapuolten eriävien näkemysten vuoksi. Syyskuussa Putin kutsui Zelenskyin Moskovaan keskustelemaan, mistä Zelenskyi luonnollisesti kieltäytyi.
Zelenskyin kieltäytyminen neuvotteluista Venäjän maaperällä tarkoittaa Kremlin mukaan Ukrainan haluttomuutta rauhaan. Zelenskyi puolestaan syytti Venäjää siitä, että se tekee kaikkensa tapaamisen ja rauhanneuvottelujen lykkäämiseksi, koska Ukrainan presidentin saapuminen Moskovaan tarkoittaisi diplomatian kielellä Ukrainan valmiutta tehdä myönnytyksiä ja Venäjän merkittävää poliittista voittoa.
Mutta mitä tapahtui, kun Zelenskyi ja Putin tapasivat viimeksi, ensimmäisen ja ainoan kerran, huippukokouksessa vuonna 2019?
Kun Normandia-ryhmänä tunnettu Ranska, Saksa, Venäjä ja Ukraina kokoontuivat Pariisissa 9. joulukuuta 2019 huippukokoukseen, Putinin toiveet olivat korkealla.
Osapuolten oli silloin määrä keskustella taistelujen lopettamisesta Ukrainan itäisellä Donbasin alueella, jossa ukrainalaiset joukot olivat taistelleet Venäjän tukemia separatisteja vastaan vuodesta 2014 lähtien.
– Putinin neuvonantajat vakuuttivat, että Zelenskyi aikoo antautua, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes MTV Uutisille.
1:27Katso video vuodelta 2019: Putin ja Zelenskyi kohtasivat toisensa – Mitä kehonkieli kertoi?
Kyseessä ei ollut pelkkä toiveajattelu, vaan silloin Kremlillä todella oli hyvä syy uskoa, että jälleen yksi voitto olisi käsillä. Moshesin mukaan abstrakti puhe "rauhasta" oli siihen aikaan suosittua Ukrainassa ja mahdollinen sopimus Venäjän kanssa olisi voinut jopa nostaa Zelenskyin laskevaa kannatusta kotimaassaan.
Zelenskyi profiloitui alun perinkin "rauhan ehdokkaana" Ukrainan presidentinvaaleissa ja hänen vaalikampanjansa koski sodan lopettamista sekä sopua Venäjän kanssa.
Presidenttiehdokkaana Zelenskyi ilmaisi olevansa valmis tekemään "kaiken" sodan lopettamiseksi. Kestävä tulitauko Donbasissa oli keskeinen osa hänen vaaliohjelmaansa, ja hän asetti sen ensisijaiseksi tavoitteekseen myös virkaanastujaispuheessaan.
Toisin kuin edeltäjänsä Petro Poroshenkon hallitus, Zelenskyi otti huomioon myös Venäjän edut ja pidättäytyi kritisoimasta sitä.
Joulukuussa 2019 Zelenskyi oli ollut presidenttinä vasta puolisen vuotta ja hänen agendallaan oli rauhan saavuttaminen.
– Noustuaan presidentiksi Zelenskyi oli lakannut kokonaan viittaamasta suoraan "Venäjän aggressioon" Itä-Ukrainaa koskevissa lausunnoissaan, kirjoittaa Moshes Normandia-kokousta koskevassa artikkelissaan.
Zelenskyi oli näyttänyt vierittävän syytä konfliktin jatkumisesta aiempaa enemmän maan entiselle johdolle. Moshesin mukaan Zelenskyi tuntui uskovan joko naiiviuttaan tai itsevarmuuttaan, että häneltä neuvottelut Venäjän kanssa sujuisivat aiempaa Ukrainan johtoa tehokkaammin.
Zelenskyi halusi välttämättä huippukokouksen Vladimir Putinin kanssa, ja siksi Ukraina teki loppuvuodesta 2019 useita merkittäviä myönnytyksiä vain varmistaakseen tapaamisen.
Yksi tärkeistä myönnytyksistä liittyi vaalien järjestämiseen separatistialueilla ennen ulkomaisten joukkojen vetäytymistä. Kiovan aiemmista lupauksista huolimatta Ukrainan silloinen ulkoministeri Vadim Pristayko hyväksyi julkisesti, että tapahtumien järjestystä voitaisiin muuttaa ja vaalit voitaisiin järjestää ennen joukkojen vetäytymistä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Venäjän presidentti Vladimir Putin pitivät yhteistä lehdistötilaisuutta Élysée-palatsissa Pariisissa, Ranskassa, 9. joulukuuta 2019.STELLA Pictures / ddp
"Petosta ei tapahtunut"
Ukrainalaiset olivat myös hyvin huolissaan Zelenskyin ylitsevuotavasta rauhantahtoisuudesta.
– Siksi he ottivat Ukrainan valtuuskuntaan mukaan sisäministerin Arsen Avakovin, joka oli ollut jo Petro Poroshenkon hallituksen aikana sisäministerinä, Moshes havainnollistaa.
Pariisin huippukokouksen jälkeen Avakov antoi julkisuuteen paljonpuhuvan lausunnon: ”petosta ei tapahtunut”. Sillä hän tarkoitti, ettei Zelenskyi pettänyt ukrainalaisia suostumalla rauhaan ja Venäjän ehtoihin.
Lopulta huippukokous ei ollut Venäjän näkökulmasta lainkaan niin hedelmällinen kuin se olisi toivonut eikä edistänyt sen kansainvälistä asemaa.
Zelenskyi totesi pian tapaamisen jälkeen huippukokouksen päättyneen "tasapeliin".
Hitaasti, mutta varmasti Zelenskyi joutui hyvästelemään naiivin kuvitelmansa siitä, että Venäjän kanssa voi saavuttaa rauhan neuvottelemalla suoraan Putinin kanssa.
Vuonna 2019 Zelenskyi ja Putin kävivät viisi puhelinkeskustelua, mutta vuonna 2020 niitä järjestettiin enää yksi. Välit viilenivät ja yhteydet katkesivat.
Viimeistään helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan, sekä Zelenskyin että Euroopan oli aika herätä kunnolla ja katsoa Venäjää uusin silmin.
Anna Egutkina työskentelee MTV Uutisten toimittajana, jonka erikoisosaamisalue on Venäjä.
Egutkina tuotti ja juonsi myös Itä Nyt -nimistä ohjelmaa, joka käsitteli pintaa syvemmältä Ukrainan, Venäjän ja itäisen Euroopan ilmiöitä sekä ihmisiä.
Egutkinaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
