Yliopistoiskun valmistelussa ei rangaistu ajatuksista

Tämä oli oikeusjutun ydin. Jos kyse olisi ollut fantasioinnista, niin kaksikko olisi tuomittu ajatuksistaan. Kun lakia rikoksen valmistelusta mietittiin, tätä pidettiin yhtenä pahimpana vaarana.

Lain taustalla olivat Turun suunnalla jokunen vuosi sitten tapahtuneet rahankuljetusryöstöt, jossa liikuttiin valmistelun ja yrityksen välimaastossa. Lain tarkoituksena on tietysti estää rikoksia tapahtumasta.

Mitä on valmistelu?

Elokuussa 2013 voimaan tulleen lain perustelujen mukaan valmistelu on rikokseen tähtäävää toimintaa, jolla luodaan edellytyksiä rikoksen myöhemmälle toteuttamiselle. Kun rikoksen tekeminen aloitetaan, kyse on yrityksestä.

Suunnittelu voi olla valmisteluakin, mutta valmistelu taas on usein vielä jotakin konkreettisempaa kuin suunnittelu, perusteluissa lausutaan.

Rangaistavaa valmistelua voi kuitenkin olla vasta jokin konkreettinen ulkomaailmassa ilmenevä teko, valmistelutoimi, lainsäätäjä totesi. Valmistelukaan ei ole rangaistavaa jos vaara rikoksen toteutumisesta on vähäinen tai valmistelu kelvotonta.

Tällä tavoin lainsäätäjä pyrki estämään ajatuksista rankaisemisen. Helsingin käräjäoikeus joutui soveltamaan lakia.

Tosin ensimmäinen tämä päätös ei ollut. Aiemmin kesäkuussa Vantaan käräjäoikeus hylkäsi valmistelusyytteet tapauksessa, jossa kiihtynyt veli etsi pikkusiskonsa kanssa seurustelevaa nuorukaista puukon kanssa, kun poliisi löysi hänet. Siinä tapauksessa ei oikeuden mukaan rikoksen tekemisestä saatu riittävää varmuutta.

Käräjäoikeus: "Oltava objektiivisesti havaittavia ulkoisia tekoja"

Käräjäoikeus perusteli päätöksessään, että koska pahoista ajatuksista ei rangaista pitää olla olemassa jonkinlaisia objektiivisesti havaittavia ulkoisia tekoja.

Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksen eteen pitää hankkia välineitä ja tehdä suunnitelma.

Tällaista yliopistoiskun tapauksessa oli aseiden ja välineiden hallussapito. Kaksikolla oli varsijousi ja puukko. Myös käsiraudat, varusteliivit, kaasunaamarit, johdot, ruuti, kuulat ja haulit sekä lukuisat patruunat viittasivat rikoksen tekemiseen.

Oikeus totesi, että varsijousen ja puukon avulla kaksikko olisi voinut ryöstää aseliikkeen ja saada joukkomurhaan tarvittavia aseita.

Heillä oli myös aineita ja välineitä myrkkykaasun valmistamiseen. ”On ollut varteenotettava vaara, että vastaajat olisivat valmistelua jatkaessaan saaneet valmistettua arsiiinia iskuun käytettäväksi”, oikeus totesi.

Kaksikko oli myös tutustunut yliopiston tiloihin, jossa joukkomurha oli tarkoitus toteuttaa.

Suunnitelma, välineitä ja paha tahto

Oikeus piti kaksikon sähköposteissaan laatimaa suunnitelmaa riittävän yksityiskohtaisena rikosvastuun perusteeksi. Oikeus päätyi siihen, että suunnitelmasta ei missään vaiheessa luovuttu, vaan yksityiskohtia hiottiin ja mukaan yritettiin värvätä lisää henkilöitä, kunnes poliisi pääsi perille tapahtumista.

Oikeus piti täysin selvänä sitä, että ”vastaajien valmistelutoimet ja yhteiset tavoitteet iskun suorittamiseksi osoittavat heidän tarkoittaneen yhdessä tahallaan surmata suuren joukon ihmisiä kärsimystä aiheuttaen.”

Kun vaara teon toteutumisesta oli suuri, oikeus päätyi lähelle neljän vuoden maksimirangaistusta eli kolmeen vuoteen. Tältä osin voi tietysti miettiä sitä, että minkälaista rikosta pitää valmistella jotta rangaistus olisi täydet neljä vuotta. Viidenkymmenen ihmisen joukkomurha ei siihen riittänyt.

Mutta ajatuksista ei siis tässä tapauksessa todellakaan rangaistu. Uudet pykälät näyttivät tarpeellisuutensa. Vuosi sitten tällaisesta joukkomurhan valmistelusta ei olisi voitu rangaista lainkaan.

Lue myös:Joukkomurhasta ei tule sädekehää tai gloriaa (26.5.)