Yliluutnantti kiisti halunneensa loukata Halos-puheillaan

Syyttäjä vaati vuonna 1968 syntyneelle miehelle sakkorangaistusta palvelusrikoksesta. Syytteen mukaan yliluutnantti oli rikkonut yleistä palvelusohjesääntöä halventavilla puheilla ja osoittanut arvostuksen puutetta ylempiään kohtaan.

Syytetty kiisti syytteen ja vaati sen hylkäämistä. Hän ei myöskään nähnyt toimineensa sotilaan arvon vastaisesti.

Yliluutnantti myönsi kuitenkin, että hän oli saattanut opetustilanteessa lausahtaa jotakin ampumiseen kuulumatonta. Hän kertoi ilmoittaneensa parille harjoituksissa sählänneelle, ettei kyseessä ole työpaikkakokous, vaikka Halonen on sosiaalidemokraatti ja Setan ex-puheenjohtaja.

Oikeudessa kuultiin kolmea varusmiestä, jotka muistivat kouluttajansa puheen sisällön toisin. Kukaan heistä ei kuullut puhuttavan työpaikkakokouksen pidosta, mutta sen sijaan he muistivat yliluutnantin puhuneen pilkalliseen tyyliin Halosen kykenevyydestä armeijan johtoon ja muistuttaneen, että homous on sairautta. Yksi todistajista sanoi sulkeneensa korvansa löysiltä puheilta ja keskittyneensä ampumiseen.

Syyttäjä yritti saada selville, mistä lausahduksen sisältö tuli tai miten Halonen ja Seta liittyivät itse koulutukseen. Syytetty ei kuitenkaan osannut valaista asiaa muutoin kuin sanomalla, että lausahdukset olivat spontaaneja.

Palkittu opetusupseeri

Yliluutnantti kertoi oikeudessa, että asian käsittely julkisuudessa on ollut hänelle ja hänen vaimolleen raskasta. Yliluutnantti on ollut toistaiseksi syrjässä opetusupseerin töistä.

Syytetty on palvellut parikymmentä vuotta opetusupseerina, ja hänet on palkittu muun muassa vuoden kouluttajana.

Yliluutnantin puheet tulivat julkisuuteen sen jälkeen, kun hän piti helmikuun alussa rynnäkkökivääriharjoituksia tammikuussa palvelukseen tulleille varusmiehille.

Oikeus antaa asiasta päätöksen 16. elokuuta. Jos yliluutnantti todetaan syylliseksi, hänen kohtalostaan päättää joukko-osaston komentaja. Yksi vaihtoehto on, että hänet siirretään toisiin tehtäviin.

(MTV3 - STT)