Japanilaistutkimus on selvittänyt sosiaalisten kontaktien merkitystä aivoterveyteen. Tuloksista käy ilmi, että yksinäisyys vaikuttaa aivojen kokoon useilla eri aivoalueilla.
Sosiaalisten kontaktien määrä ja tapaamisten tiheys on yhteydessä aivojen tilavuuteen terveillä iäkkäillä aikuisilla, selvisi Neurology-alustalla toukokuussa julkaistussa japanilaistutkimuksessa.
Heillä, joilla oli vähiten sosiaalisia kontakteja elämässään, oli pienemmät aivot, kun taas heillä, joilla oli eniten sosiaalisia kontakteja, oli suuremmat aivot, kertoo New York Post.
Tutkijat erottivat koehenkilöiden MRI-kuvista myös ne aivoalueet, jotka olivat pienemmät yksinäisillä ihmisillä. Yksinäisillä oli pienempi ohimolohko, takaraivolohko, cingulum-poimu, hippokampus ja mantelitumake.
Lue myös: Voiko yksinäisyys heikentää luita? Tutkijat tekivät kiinnostavan havainnon
Lisäksi sosiaalisesti eristyneillä ihmisillä oli enemmän valkoisen aineen vaurioita eli aivovaurioalueita kuin ihmisillä, joilla oli usein sosiaalisia kontakteja.
Tutkimus ei kuitenkaan väitä, että sosiaalinen eristäytyminen itsessään aiheuttaa aivojen surkastumista.
Se on kuitenkin linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan iäkkäiden ihmisten altistaminen sosiaalisesti stimuloiville ryhmille pysäytti tai jopa käänsi aivojen volyymin laskun. Sosiaalisten tilanteiden on huomattu aiemmissa tutkimuksissa myös parantavan iäkkäiden ihmisten ajattelua ja muistia, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Toshiharu Ninomiya Neuroscience Newsille.
– Sosiaalinen eristäytyminen on yhdistetty ennenaikaiseen kuolemaan, suurentuneeseen sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskiin, masennusoireisiin ja suurempaan dementiariskiin, tohtorit Alexa Walter ja Danielle Sansdmark Pennsylvanian yliopistosta kirjoittavat japanilaistutkimusta koskevassa artikkelissaan.
Lue myös: Yhä useampi on onneton kotonaan – erityisesti yksi ihmisryhmä herättää huolta
Tutkijat vertailivat lähes 9 000 ikääntyneen aivokuvia
Tutkimus toteutettiin vertailemalle 8 896 iäkkään miehen ja naisen MRI-kuvia aivoista. Lisäksi tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka usein he olivat yhteydessä ystäviinsä tai niihin sukulaisiinsa, joiden kanssa he eivät asuneet yhdessä.
Tapaamistiheyttä määriteltiin asteikolla joka päivä, useita kertoja viikossa, useita kertoja kuukaudessa ja harvoin.
Niillä ihmisillä, joilla oli vähiten sosiaalisia kontakteja, aivojen kokonaistilavuus oli merkittävästi pienempi kuin heillä, joilla oli eniten sosiaalista kanssakäymistä arjessaan.
Lue myös: 5-vuotias lapsi jäi ainoana ryhmän lapsista ilman synttärikutsua – Henna-äiti toivoo huomaavaisuutta: "Tuntui ikävältä ja surulliselta"
Yksinäisyys on vakava maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma
Tuore japanilaistutkimus on vain yksi niistä tutkimuksista, jotka ovat viime vuosien aikana osoittaneet, että yksinäisyys on vakava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma.
Kesäkuussa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan yksinäiset diabeetikot ovat alttiimpia sydän- ja verisuonisairauksille kuin muu väestö.
Eivätkä yksinäisyys tai sosiaalinen eristäytyneisyys ole vain ikääntyneiden ja sairaiden vitsauksia.
Z-sukupolvi saattaa kärsiä siitä itse asiassa eniten. Noin kahdeksan kymmenestä kyseisen sukupolven edustajasta tuntee olonsa eristäytyneeksi. Luku on kaksi kertaa suurempi kuin senioreilla, kertoo New York Post.
Lue myös: Vanhemman ylisuojelevuus voi hankaloittaa nuoren itsenäistymistä – Asiantuntija: "Vanhemman tulisi kysyä itseltään seuraavia asioita..."
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: New York Post, Neurology, Neurology, Neuroscience News