Ulvilan surman rikospaikkanäytteiden määrä oli rikoslaboratorion pomon mukaan poikkeuksellinen.
Keskusrikospoliisin (KRP) rikoslaboratorion entinen johtaja Kimmo Himberg muistaa hämmästelleensä, kun hän kuuli ensimmäistä kertaa Ulvilan surman hätäkeskustallenteen.
– En muista, mitä tarkalleen ottaen sanoin, kun laskin kuulokkeet pöydälle. Sen muistan, mitä ajattelin: onpa erikoinen viisiminuuttinen!
Himberg käy kirjassaan Aina jää jälki (Deadline 2025) läpi uransa mieleenpainuvimpia hetkiä, joista yksi oli Ulvilan surma.
Ulvilan tapaus on tällä hetkellä tutkinnassa KRP:ssä.Handout
Vuonna 2006 tapahtunut murha on edelleen ajankohtainen, sillä pimeän henkirikoksen tutkinta siirtyi viime syksynä keskusrikospoliisille, joka käy nyt kaikkea kertynyttä materiaalia läpi.
Murhasta tuli viime vuoden joulukuussa kuluneeksi 18 vuotta. Aikanaan siitä tuomittiin uhrin, Jukka S. Lahden vaimo Anneli Auer kahdesti käräjäoikeudessa, ja hovioikeus puolestaan vapautti hänet kahdesti syytteestä.
Himberg kertoo, että kuunnellessaan hätäkeskustallennetta hän havainnoi, että soittaja oli selvästi kiihtyneessä mielentilassa, mutta paniikkia hän ei havainnut.
– En voi kieltää ajatelleeni sitäkin, tyhmästi tosin, miten meillä kotona olisi vastaavassa tilanteessa toimittu, Himberg kirjoittaa kirjassaan.
Murhajuttua käsiteltiin peräti kaksi kertaa käräjä- ja hovioikeudessa. Kummallakin kerralla käräjäoikeus tuomitsi Auerin miehensä murhasta ja hovioikeus vapautti hänet. Viimeisin hovioikeuden tuomio annettiin vuonna 2015.KIMMO BRANDT/COMPIC/All Over Press
Poikkeuksellinen määrä näytteitä
Poikkeuksellista Himbergin näkökulmasta Ulvilan tapauksessa oli se, että rikospaikkanäytteitä oli hurja määrä.
Himbergin muistiinpanojen mukaan huhtikuuhun 2010 mennessä DNA-tutkimuksiin oli saapunut 112 rikospaikkanäytettä, joista oli prosessoitu 357 tutkimusnäytettä.
Vertailun vuoksi Himberg kertoo, että rikospaikalta kerätty yksi vaate on yksi rikospaikkanäyte. Mutta siitä voidaan ottaa tutkimusnäytteeksi esimerkiksi veritahroja, jotka kaikki ovat erillisiä tutkimusnäytteitä.
Laboratorioon saapui myös DNA-näytteet 678 henkilöltä, muotojälkitutkimuksia kuusi lausuntoa, hätäkeskustallenteen neljä äänitutkimusta sekä erilaisia kuitu- ja hiustutkimuksia yhteensä kaksitoista kappaletta.
– Tällainen määrä näytteitä ja lausuntoja yhdestä rikoksesta oli erittäin poikkeuksellista, Himberg kirjoittaa.
Hän kertoo, että tavallisesti yhdestä rikosjutussa tutkittavana on 10–20 näytettä.
Himbergin muistiinpanojen mukaan huhtikuuhun 2010 mennessä DNA-tutkimuksiin oli saapunut 112 rikospaikkanäytettä, joista oli prosessoitu 357 tutkimusnäytettä.Handout
Koivuhalosta löytynyt dna oli ollut yksi puolustuksen avaintodisteista sille, että Jukka S. Lahden murhaan liittyisi ulkopuolinen tekijä. Se kuitenkin kuului rikosteknisen laboratorion tutkijalle.MTV Oy, All rights reserved
"Monen asian olisi voinut tehdä paljonkin paremmin"
Poliisin tekemistä virheistä Ulvilan tapauksesta on kirjoitettu paljon. Myös Himberg sanoo, että tutkinta ei sujunut niin kuin olisi pitänyt.
Hänen mukaansa rikoksen tutkinta ei ole matematiikkaa, jossa olisi vain oikeita tai vääriä vastauksia.
– Laatutyö on kuitenkin opettanut minulle, että kaiken voi aina tehdä myös paremmin. Tässä tapauksessa monen asian olisi voinut tehdä paljonkin paremmin.
Himbergin mukaan esimerkiksi tutkinnan alkuvaiheessa tärkeä tutkintalinja jäi aivan liian vähälle huomiolle, ja rikospaikkatutkinta tehtiin huolimattomasti.
Himberg yhtyy monen näkemykseen siitä, että rikospaikkatutkinta tehtiin huolimattomasti.
– Osa laboratorion tutkijoista, erityisesti jälkitutkijat, olivat olleet tiiviisti tekemisissä eri poliisilaitosten rikosteknisten yksiköiden kanssa, ja osa heistä tunsi paikkatutkijat hyvin. Ulvilan rikospaikkatutkinnasta vastannutta teknikkoa ei pidetty tunnollisista tunnollisimpana, hän kirjoittaa.
Himberg sanoi Huomenta Suomessa, ettei hän halua spekuloida asialla enempää ja vetosi siihen, että tapauksen tutkinta on käynnistetty uudelleen.
– Kyllä kollegoiden ja itseni mielestä yksi syy (tutkinnan) epäonnistumiseen oli puutteellinen rikospaikkatutkinta, hän sanoi Huomenta Suomessa.
