Ulvilan murhajuttua on varjostanut pitkään surmatalosta löytyneen ulkopuolisen dna:n alkuperä. Kesällä selvisi, että dna kuului keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkijalle.
Koivuhalosta löytynyt dna oli ollut yksi puolustuksen avaintodisteista sille, että Jukka S. Lahden murhaan liittyisi ulkopuolinen tekijä.
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion päällikkö Erkki Sippola haluaa selventää, miksi laboratoriolta kesti vuosia selvittää Ulvilan surmatalosta löytyneen ulkopuolisen dna:n alkuperä. Sippolan mukaan kyse ei ole laboratorion virheestä.
– Lähes aina, kun dna-tutkimus tehdään riittävän tarkasti, löytyy tausta-dnata, joka on yleensä peräisin sivullisista henkilöistä, Sippola kertoo.
Siirtyi mahdollisesti hanskojen kautta
Työntekijän dna:ta oli päätynyt halkoon laboratoriossa, vaikka työntekijä ei ole esitutkinta-aineiston perusteella missään vaiheessa edes koskenut koivuhalkoon. Työntekijä on käyttänyt työtehtävissään mikroskooppia, kameraa ja muita oheisvälineitä, joiden pinnoille on jäänyt hänen solujaan. Hänen ei ole tarvinnut käyttää työtehtävissään myöskään suojavälineitä.
Työntekijän solut ovat siirtyneet laitteiden pinnoilta toisen laboratorion työntekijän hansikkaista halkoon. On myös mahdollista, että solut ovat tulleet halkoon huoneilman kautta.
Syy siihen, miksei dna:ta tunnistettu aiemmin, johtuu Sippolan mukaan lainsäädännöstä.
– Meillä ei ole Suomessa lainsäädäntöä, joka velvoittaa poliisihenkilöstöä antamaan dna-näytettä.