Ulvilan murhamysteeri: Tämän takia ulkopuolinen dna selvisi vasta nyt

Poliisi eristää omakotitaloa Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.
Poliisi eristää omakotitaloa Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Niko Ranta

    niko.ranta(at)mtv.fi

    Ulvilan murhajuttua on varjostanut pitkään surmatalosta löytyneen ulkopuolisen dna:n alkuperä. Kesällä selvisi, että dna kuului keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkijalle.

    Koivuhalosta löytynyt dna oli ollut yksi puolustuksen avaintodisteista sille, että Jukka S. Lahden murhaan liittyisi ulkopuolinen tekijä.

    Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion päällikkö Erkki Sippola haluaa selventää, miksi laboratoriolta kesti vuosia selvittää Ulvilan surmatalosta löytyneen ulkopuolisen dna:n alkuperä. Sippolan mukaan kyse ei ole laboratorion virheestä.

    – Lähes aina, kun dna-tutkimus tehdään riittävän tarkasti, löytyy tausta-dnata, joka on yleensä peräisin sivullisista henkilöistä, Sippola kertoo.

    Siirtyi mahdollisesti hanskojen kautta

    Työntekijän dna:ta oli päätynyt halkoon laboratoriossa, vaikka työntekijä ei ole esitutkinta-aineiston perusteella missään vaiheessa edes koskenut koivuhalkoon. Työntekijä on käyttänyt työtehtävissään mikroskooppia, kameraa ja muita oheisvälineitä, joiden pinnoille on jäänyt hänen solujaan. Hänen ei ole tarvinnut käyttää työtehtävissään myöskään suojavälineitä.

    Työntekijän solut ovat siirtyneet laitteiden pinnoilta toisen laboratorion työntekijän hansikkaista halkoon. On myös mahdollista, että solut ovat tulleet halkoon huoneilman kautta.

    Syy siihen, miksei dna:ta tunnistettu aiemmin, johtuu Sippolan mukaan lainsäädännöstä.

    – Meillä ei ole Suomessa lainsäädäntöä, joka velvoittaa poliisihenkilöstöä antamaan dna-näytettä.

    Vapaaehtoisuuteen pohjautuva dna-eliminaatiorekisteri perustettiin vuonna 2007. Siihen on dna-näytteensä antanut hieman yli 600 henkilöä, ilmenee Ulvilan murhatapauksen esitutkintamateriaalista. He ovat poliisin taktisia tutkijoita, tutkinnanjohtajia, rikosteknisen laboratorion työntekijöitä ja rikospaikkatutkijoita. Pelkästään poliisissa työskentelee Suomessa yli 7500 ihmistä. Henkilö, jonka dna:ta halosta löytyi, antoi näytteensä rekisteriin vasta viime kesänä.

    Sippola kannattaisikin laissa säädettyä eliminaatiorekisteriä, eli jokaisen poliisissa työskentelevän pitäisi antaa dna-näyte myöhempien, mahdollisten rikollistutkimusten selvittelyä varten. Näin poliisi pystyisi varmentumaan jo tutkinnan alkuvaiheessa, jos rikosesineeseen on joutunut "ulkopuolisen" henkilön, eli käytännössä vahingossa poliisin dna:ta. Näin Ulvilan dna-mysteeri olisi selvinnyt alkukättelyssä.

    – Rekisterin käyttämisestä pitäisi sopia tarkkaan. Muutoin poliisi olisi aina poissuljettu rikoksesta epäiltynä tai olisi aina automaattisesti epäilty, vaikka hänen käyntinsä rikospaikalla ei liittyisi työtehtäviin. Näin voisi käydä, jos rikospaikkana olisi nakkikioski, ja poliisi olisi jättänyt sinne tupakantumpin siellä aiemmin käydessään.

    Lue lisää aiheesta:
    Anneli Auer Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •