Tuntematon henkilö tunkeutui perheen kotiin ja surmasi nukkuvat vanhemmat, vieressä uinunut lapsi kuoli myös – poliisi uskoo, että vanha rikosmysteeri selviää vielä

Tekijän mielenliikkeistä on kuitenkin mahdotonta sanoa mitään varmaa, sillä hän on yhä karkuteillä ja tapaus ratkaisematta.

Tekijä sai etumatkan

Julma verityö paljastui viranomaisille viiveellä. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kuollut perhe löydettiin vasta pari päivää tapahtuneen jälkeen, tiistaina 31. päivä heinäkuuta.

Tekijä sai etumatkan.

Poliisi kertoi aikoinaan, että alkuviikolle sattuneet sateet saattoivat sotkea talon pihalle mahdollisesti jääneitä jälkiä, jotka olisivat voineet auttaa tekijän jäljittämisessä. 

Myös tutkinnan alkuvaiheessa tehdyt kiinniotot jättivät poliisin tyhjin käsin.

Poliisi pidätti ensin yhden miehen, joka päästettiin vapaaksi lähes heti. Sitten kiinni otettiin toinen, nuorempi mies, jota poliisi myös vaati vangittavaksi rikoksesta epäiltynä

Mies passitettiinkin tutkintavankeuteen. Se ennätti kestää vain viikon. Poliisi esitti itse, että mies päästettäisiin vapaaksi.

Vuosien kuluessa poliisi on pysytellyt vaitonaisena siitä, onko sillä enää tiedossa mahdollista epäiltyä.

– Tähän en sano mitään, Huhta-aho vastaa kysymykseen siitä, onko poliisin kiikarissa ketään tiettyä henkilöä.

Uusia kiinniottoja ei ole tiettävästi tutkinnan alkuvaiheen jälkeen tehty.

Motiivina raha?

Julman henkirikoksen mahdollista syytä on arveltu julkisuudessa vuosien varrella useampaan otteeseen.

Tiedossa on, että yrittäjäperheen isä joutui jo ennen kuolemaansa erikoisen häirinnän uhriksi. Perheen kotiin oli soiteltu öisin. 

Hämmennystä oli aiheuttanut myös perheen postilaatikkoon saapunut kirje, jossa isää oli pyydetty Peuramaalle hinaamaan asuntoautoa keskellä yötä.

Kirjeen ehdottamassa paikassa ei ollut vastassa ketään. Myöhemmin poliisi sai selville, ettei kirjeen allekirjoittanutta henkilöä ollut olemassakaan.

Poliisi on kuitenkin jo aiemmin pitänyt mahdollisena, ettei häirintä liittynyt henkirikokseen. Todennäköisemmäksi motiiviksi on nostettu raha.

Tiedossa on, että kuljetusalalla yrittäjänä toiminut perheenisä säilytti kotinsa keittiössä käteistä. Henkirikoksen jälkeen rahoja oli kadonnut noin 20 000 markkaa. Lisäksi kateisiin jäivät miehen muistivihko sekä rahojen säilytykseen käytetty metallinen kirjeteline.

Tekijä uhreille tuttu?

Voisiko poikkeuksellisen julmaan henkirikokseen liittyä kuitenkin myös jotain muuta? Olisiko täysin satunnainen murtomies edes löytänyt keittiössä säilöttyjä rahoja – saati käynyt kokonaisen nukkuvan perheen kimppuun teräaseen kanssa?

Medialle onkin vuosien saatossa vihjailtu, että tekijä saattaisi olla uhreille entuudestaan tuttu.

Huhta-aho arvioi Iltalehdelle vuonna 2015, että tekijä oli "tullut tuttuun paikkaan" ja "tiennyt, mitä siellä on odotettavissa". Hän myös kuvaili tekoon liittyvän "tunnetta ja intohimoa".

Poliisi siis uskoo, ettei tekijä sattunut murhapaikalle sattumalta.

– Poliisilla ei ole mitään syytä olla uskomatta, etteikö uhreilla ja tekijällä ole aiempaa yhteistä kontaktipintaa. Suomalaisessa henkirikoksessa muutoinkin on hyvin tyypillistä se, että uhri ja tekijä ovat kohdanneet jossain vaiheessa matkan varrella, Huhta-aho sanoo nyt MTV Uutisille.

Huhta-aho ei anna suoraa vastausta kysymykseen siitä, onko poliisi tilanteessa, jossa epäilyjä mahdollisesta tekijästä on, mutta näyttö henkilöä vastaan puuttuu.

– Mieleen tulee työuran varrelta kohtuullinen määrä juttuja, joissa esitutkinnan valossa epäilty on tekijä, mutta syytekynnys tai tuomitsemiskynnys on liian kaukana. Edellä lausuttu ei liity millään muotoa siihen, mikä on näkemykseni tämän jutun suhteen, hän muotoilee.

Uusi näkökulma?

MTV Uutiset kertoi vuonna 2015, että KRP oli ottanut jutun jälleen aktiiviseen tutkintaan. MTV Uutisten tietojen mukaan KRP tarkasteli juttua tuolloin "uudesta näkökulmasta". Tuolloin ei tosin paljastunut, mistä uudessa näkökulmassa oli kyse.

Huhta-aho ei edelleenkään halua puhua tutkittavana olevista asioista suurella tarkkuudella. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei tapausta ole unohdettu.

– Tutkintajärjestelyitä saatetaan tehdä, ja jutun vastuuhenkilöt voivat vaihtua, mutta selvittämätön juttu pysyy organisaation muistissa, eli arkistossa, ja lisäksi tunnollisten tutkijain muistissa.

Huhta-aho haluaa täsmentää aiempaa puhetta "aktiivisesta tutkinnasta" ja selventää, miten vanhoja rikosjuttuja selvitetään. Poliisille aktiivinen tutkinta ei välttämättä tarkoita yhden asian ääressä puurtamista päivästä tai edes viikosta toiseen.

– Vanhojen juttujen "aktiivinen tutkinta" on varmasti erilainen käsite meille ja medialle tai suurelle yleisölle. Tiettyihin vuosikymmeniäkin vanhoihin juttuihin liittyviä yhteydenottoja tulee tasaisesti – ei välttämättä usein, mutta tasaisesti – ja tämä Kirkkonummen tapaus on yksi näistä.

– Aina kun on syytä tarkastella juttua ja tarkistaa yksityiskohtia tutkinnallisesti uudelleen, näin toimitaan. Vanhoissa jutuissa näitä välivaiheita on usein ollut lukuisia. Näin on myös tässä tapauksessa.

"Asioilla on tapana järjestyä"

Huhta-aho ei halua kommentoida sitä, onko tapaukseen liittyen tehty muita, konkreettisempia tutkintatoimia vihjetietojen tarkistamisen lisäksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi poliisin käytössä olevat pakkokeinot, kuten telekuuntelu tai henkilön tarkkailu.

– En voi kertoa poliisin operatiivisesta toiminnasta, rikoskomisario kuittaa.

Huhta-aholla on kuitenkin selitys sille, miksi poliisi on ollut vaitonainen tapaukseen liittyen.

– Tutkinnan kannalta yksityiskohtien avaaminen enemmälti ei lisää rikoksen selvittämisen todennäköisyyttä, hän sanoo.

Mutta mitkä nuo todennäköisyydet ovat, kun rikoksesta tulee pian kuluneeksi 30 vuotta?

Huhta-aho suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti ja uskoo, että murhan tekijä saadaan vielä vastuuseen.

– Luotan edelleen siihen, että asioilla on tapana järjestyä.

Aiempi juttu vuodelta 2015: Rikoshistorian julmin veriteko? 25 vuoden takaisen tapauksen tutkinnassa uusi näkökulma

Lue myös: Kirkkonummen henkirikos: Viisi outoa yksityiskohtaa