WWF: Suomi kuluttaa maapalloa loppuun kolminkertaisella vauhdilla

WWF:n Living Planet -raportti kertoo maapallon luonnon tilasta synkkää totuutta.

40 vuodessa selkärankaisten lajien yksilömäärä on puoliintunut. Lajit katoavat ja populaatiot pienenevät ihmisten toimien takia. Me kulutamme liikaa. Raportin mukaan me tarvitsemme 1,5 maapalloa, jotta voimme käyttää uusiutuvia luonnonvaroja nykyiseen tahtiin.

– Keskivertosuomalainen käyttää luonnonvaroja kolme kertaa enemmän kuin mihin meillä olisi maailmanlaajuisesti varaa, summaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder Living Planet -raportin suomenkielisessä esipuheessaan.

Yhdysvaltalainen elämäntapa vaatisi jo 3,9 maapalloa. Tansanialaisen tyypillinen elämäntapa ei kuluttaisi edes maapallollista luonnonvaroja.

Raskaimmin astuu kuwaitilainen – kevein ekologinen askel on jamaikalaisella.

Samaan aikaan maapallon väestö kasvaa ja luonnonvaroihin kohdistuu sen myötä yhä kasvavaa painetta. Luonnon monimuotoisuus on laskussa niin lauhkeilla kuin trooppisillakin alueilla. Laskun merkittävimpiä syitä ovat elinympäristön katoaminen ja pilaantuminen sekä luonnon hyväksikäyttö metsästämällä ja kalastamalla. Suomi kuuluu niihin korkean tulotason maihin, joissa ekologinen jalanjälki on suhteettoman suuri.

Omat valinnat vaikuttavat

Ekologisesta jalanjäljestä yli puolet on hiilijalanjälkeä. Se taas muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuottamiseksi. Jos ihmiset siirtyisivät enenevässä määrin käyttämään uusiutuvaa energiaa, olisi jo paljon pelastettu. Pelkkä sähkön ja lämmön kulutuksen vähentäminen säästäisi maapalloa merkittävästi.

Tällä hetkellä suomalaisen ekologinen jalanjälki on 15:nneksi raskain maailman maista. Raskaimmin astuu kuwaitilainen – kevein ekologinen askel on jamaikalaisella.

Rohweder näkee Suomen osalta tämän hetken tilanteessa hyvääkin. Vakava keskustelu uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä energian tuotannossa on vallannut alaa.

– Suomi on noussut puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehityksen kärkimaaksi. Tukemalla innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista voimme vaikuttaa myös luonnon hyvinvointiin, hän korostaa raportin esipuheessaan.

Rohwederin mukaan luonnonsuojelu ei ole ylellisyyttä, jota voi hyvinä päivinä harrastaa. Hän näkee sen elinehtona puhtaalle vedelle, raikkaalle ilmalle, turvalliselle ruualle ja yhteiskunnalliselle vapaudelle.

Lue myös:

    Uusimmat