Erityisherkkä kuormittuu helposti töissä – kannattaako esimieheltä pyytää apua? | MTV Uutiset
Erityisherkkä kuormittuu helposti töissä – kannattaako esimieheltä pyytää apua?
Ylikuormittavatko ärsykkeet ja kiire sinua? Erityisherkälle hektinen arki voi tehdä hallaa.Shutterstock
Julkaistu 09.02.2015 17:07
Katri Koskinen
katri.koskinen@mtv.fi
Herkkiä tai erityisen herkkiä on arvioiden mukaan noin 15–20 prosenttia väestöstä. Työelämässä erityisherkkä on tunnollinen ja tarkka, mutta kyseiset piirteet saattavat kärsiä kuormittavassa ympäristössä. Voiko ja kannattaako apua hakea esimieheltä?
Erityisherkällä ihmisellä (Highly Sensitive Person, HSP) tarkoitetaan henkilöä, jonka tunne- ja aistiherkkyys on tavallista voimakkaampi.
Erityisherkkä ihminen on työelämässä jokseenkin vaatelias itseään kohtaan: hän haluaa tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, välttää virheitä.
Informaatiomäärä, kiire ja multitasking voivat ylikuormittaa herkempää huomattavasti enemmän kuin vähemmän herkkää.shutterstock
– Lähtökohtaisesti erityisherkkä on hyvä töissä, kouluttaja ja psykologi Heli Heiskanen kuvaa.
– Tunnollisuus ja vastuuntuntoisuus, tarkkuus, hyvät sosiaaliset taidot, ihmisten ja ilmapiirin huomiointi, hyvän ilmapiirin vahvistaminen, mielikuvituksen rikkaus, kehittämistaidot – on todella paljon sellaisia herkkyyteen liittyviä piirteitä, jotka tekevät ihmisestä hyvän työntekijän.
Auttamisammatit näyttävät Heiskasen mukaan olevan monilla erityisherkillä verissä, vaikka toki yksilölliset piirteet vaikuttavat ammatinvalintaan: terveydenhuolto, opetusammatit, konsultointi, asiantuntiatehtävät ovat suosittuja aloja erityisherkkien parissa.
Myös alat, joissa voi käyttää luovuutta tavalla tai toisella, ovat monelle erityisherkälle mieleen.
Herkkyyden hyvät puolet eivät pääse esille
Erityisherkkä on vaarassa ylikuormittua töissä. Tunnollisuus saattaa äityä ylitöiksi, pienetkin virheet itsensä piiskaamiseksi. Erityisherkkä kaipaa kannustusta, ja saattaa ahdistua negatiivisesta palautteesta.
Lisäksi kiire, hektinen ympäristö sekä muut ärsykkeet kuormittavat erityisherkkää huomattavasti enemmän, kuin vähemmän herkkää ihmistä.
Erityisherkkä voi reagoida voimakkaasti huonoon ilmapiiriin ja ärsykkeisiin sekä kaipaa enemmän lepoa ja rauhaa.Shutterstock
Heiskasen mukaan tämän päivän työelämä on stressaavaa monella tavalla ja tasolla, mikä aiheuttaa suuria haasteita herkälle.
– Jos on jo kovin stressaantunut, väsynyt, uupunut tai sen partaalla, silloin herkkyyden hyvät puolet eivät pääse esille, Heiskanen kuvaa.
– Sen takia työelämässä on tärkeää, että eritysherkät ihmiset pitävät omasta hyvinvoinnista huolta ja työnantajat myös mahdollistavat sen omalta osaltaan.
Ongelmia saattaa aiheuttaa myös se, ettei vähemmän herkkä välttämättä pysty ymmärtämään erityisherkän kokemusmaailmaa ja toimintaa.
Kannattaako esimiehelle kertoa?
Erityisherkkyyttä ei luokitella diagnoosiksi tai sairaudeksi. Usein erityisen herkkä ihminen tunnistaa herkkyyden piirteet itsessään.
Erityisherkällä on synnynnäinen taipumus havainnoida ympäristöään jatkuvasti. Suurimpia haasteita herkille on oman jaksamisen sekä rajojen tunnistaminen.Shutterstock
Koska erityisherkkyys asettaa omat vaateensa työelämässä, kannattaako esimiehelle kertoa tästä piirteestä etukäteen?
– Harkinnan mukaan, sillä tämä on henkilökohtainen asia. On tärkeää, että pystyy luottamaan toiseen ihmiseen ja tietää, ettei toinen tulkitse väärin tai käytä tietoa ihmistä vastaan, Heiskanen kuvailee.
– Mutta jos sinulla on hyvät välit oman työnantajan tai esimiehen kanssa, ilman muuta tästä voi puhua.
Myös tietoisuus erityisherkkyyden eri puolista ja piirteistä – puolin ja toisin – näyttelee tärkeää roolia.
– Nythän opetus-, kasvatus- sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja eri alojen esimiehet alkavat tulla tietoiseksi tästä piirteestä, mikä on tärkeää, että sitten voidaan paremmin ymmärtää työntekijöitä ja heidän tarpeitaan työpaikalla, Heiskanen kertoo.
