VM: Yli 10 miljardin sopeutus voi olla edessä – näistä kohteista säästöjä voisi löytyä

Suomen kannalta suurempi vaikutus voisi olla sillä, jos Suomen velkasuhde ylittäisi 90 prosentin rajan. Silloin aktivoituisi niin sanottu EU:n velkakestävyysturvalauseke, joka velvoittaisi Suomea pienentämään velkasuhdetta prosenttiyksiköllä vuodessa. 

Se on enemmän kuin parlamentaarisessa velkajarrussa sovittu 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa.

Velkakestävyysturvalauseke tarkoittaisi, että ensi hallituskaudelle sopeutustarve kasvaisi aiemmin arvioidusta 6–10 miljardista eurosta "muutamalla miljardilla eurolla", Majanen sanoo. 

– Silloin se edellyttäisi jonkin verran kovempaa sopeutusta kuin mitä tähän saakka on puhuttu parlamentaarissessa työryhmässä, Majanen sanoo. 

Sopeutustarvetta tulevalle hallituskaudelle ja ylivaalikautisesti pohditaan parhaillaan finanssipoliittisessa parlamentaarisessa työryhmässä.

Vähintään sopeutustarve voisi olla siis 7-8 miljardia euroa, ja enimmillään yli 10 miljardia euroa riippuen siitä, millaisen EU-sääntöjen mukaisen sopeutustahdin Suomi valitsee.

Purra sanoi tiistaina, että Suomi joutunee EU-vaatimusten nojalla "jo vuonna 2027 tilanteeseen, jossa velkasuhteen kasvun pysäyttämisen lisäksi seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan niin paljon, että julkinen velkasuhde alenee keskimäärin vähintään prosenttiyksikön vuodessa". 

Majasen mukaan velkakestävyysturvalauseke aktivoituisi kuitenkin vasta vuodesta 2029 alkaen, koska siihen asti Suomi saa lievennystä puolustusmenojen kasvun vuoksi myönnetyn poikkeuslausekkeen ansiosta.

Majanen: Indeksisidonnaisia menoja tarkasteltava

Majanen ei halua vielä arvioida, joutuuko Orpon hallitus tekemään lisää leikkauksia saavuttaakseen tavoitteen velkasuhteen vakauttamisesta.

Tulevilla hallituksilla on joka tapauksessa edessään mittava sopeutusurakka. Majanen väläyttää kahta isoa kokonaisuutta, joista tulevat hallituksen voisivat hakea säästöjä.

Ensimmäisenä hän mainitsee indeksisidonnaiset menot, jotka kasvavat vuosittain automaattisesti hintojen noususta johdettujen indeksien mukaisesti.

Indeksisidonnaisia menoja ovat muun muassa sosiaaliturvaetuudet, eläkkeet, ja kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus.

– Yksi Suomen julkisen talouden ongelma on se, että melkein kaikki menot on sidottu indeksiin, jolloin menot kasvavat hintakehityksen myötä nopeammin kuin bruttokansantuote. Siksi kannattaa miettiä, tuleeko kaikkien menojen olla hintakehityksen mukaisesti kasvavia. 

Valtion budjetista yli puolet on indeksisidonnaisia menoja.

– Oikeastaan kaikki budjetin suurimmat menoerät on sidottu hintakehitykseen. Sillä on tarkoitus turvata ostovoimaa, mutta kannattaa miettiä, onko tarve ostovoiman turvaamiselle kaikkialla yhtä suuri, Majanen luettelee.

Verohuojennukset tarkasteluun

Toiseksi Majanen mainitsee listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, joka kannustaa hänen mukaansa yrityksiä nostamaan osinkoja sen sijaan, että ne investoisivat kasvuun.

– Tietynlainen yrityskentän kasvuhaluttomuus on selvityksissäkin havaittu yhdeksi asiaksi, joka estää meitä onnistumasta ja luomasta tulevaisuutta.

Osa listaamattomien yritysten osingoista on verotonta. Valtiovarainministeriö on aiemminkin ehdottanut listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä.

Komissio ennustaa Suomelle tälle vuodelle 0,1 prosentin ja ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, mikä on vähemmän kuin valtiovarainministeriön syyskuun ennusteessa.

– Nyt täytyy jaksaa pari vaalikautta hyvin tiukalla menokurilla ja sopeutuksella. Sitten, kun tulot ja menot on saatu lähelle toisiaan, niin talouskasvu korjaa itsessään tilannetta, Majanen sanoo.

Lue myös: Orpo: Marinin hallituksen törsäilyn hinta maksetaan nyt

VM: Marinin hallituskaudella tehtiin suuri virhe – näin paljon matalampi velkasuhde olisi nyt

• 05:56
  Alexander Stubb

  Presidentti Stubb aloittaa vierailunsa Arabiemiraateissa – Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa asialistalla
• Eilen20:46
  Metsät

  EU aikoo lykätä metsäkatoasetusta taas – tuontikiellot siirtyvät vuoden päähän
• Eilen20:01
  Marinin hallitus

  Orpo: Marinin hallituksen törsäilyn hinta maksetaan nyt
• Eilen18:37
  Riikka Purra

  Purra: Sanna Marinin hallitusta vaivasi vauhtisokeus
• Eilen17:32
  Teboil

  Ylijohtaja Huttunen: "Suomella ei mitään perusteita tarttua Lukoilin vetoomukseen"
• Lataa lisää