VM: Alijäämämenettelyyn joutuminen ilmeistä | MTV Uutiset
VM: Yli 10 miljardin sopeutus voi olla edessä – näistä kohteista säästöjä voisi löytyä
Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle vaikuttaa ilmeiseltä, sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen.Kimmo Brandt / AOP
Julkaistu 20.11.2025 06:30
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn on ilmeistä, kertoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö.
Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle vaikuttaa selvältä, sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen MTV Uutisille.
– Luvut ovat sen verran hurjat, että pidän ilmeisenä, että joudumme liiallisen alijäämän menettelyyn, Majanen sanoo viitaten tuoreeseen EU-komission ennusteeseen.
Komission raportti Suomen joutumisesta alijäämämenettelyyn julkaistaan ensi tiistaina. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja myös VM ovat aiemmin varoittaneet alijäämämenettelyyn joutumisesta, sillä Suomi on ylittämässä selvästi 3 prosentin alijäämärajan tänä ja ensi vuonna.
Alijäämämenettely tarkoittaisi käytännössä, että EU-komissio antaisi Suomelle suosituksia siitä, millä aikataululla alijäämää tulisi pienentää. Jos Suomi ei noudattaisi suosituksia, . Alijäämämenettelyssä ovat jo esimerkiksi Itävalta, Ranska ja Italia.
Suomen kannalta suurempi vaikutus voisi olla sillä, jos Suomen velkasuhde ylittäisi 90 prosentin rajan. Silloin aktivoituisi niin sanottu EU:n velkakestävyysturvalauseke, joka velvoittaisi Suomea pienentämään velkasuhdetta prosenttiyksiköllä vuodessa.
Vähintään sopeutustarve voisi olla siis 7-8 miljardia euroa, ja enimmillään yli 10 miljardia euroa riippuen siitä, millaisen EU-sääntöjen mukaisen sopeutustahdin Suomi valitsee.
Purra sanoi tiistaina, että Suomi joutunee EU-vaatimusten nojalla "jo vuonna 2027 tilanteeseen, jossa velkasuhteen kasvun pysäyttämisen lisäksi seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan niin paljon, että julkinen velkasuhde alenee keskimäärin vähintään prosenttiyksikön vuodessa".
Majasen mukaan velkakestävyysturvalauseke aktivoituisi kuitenkin vasta vuodesta 2029 alkaen, koska siihen asti Suomi saa lievennystä puolustusmenojen kasvun vuoksi myönnetyn poikkeuslausekkeen ansiosta.
Majanen: Indeksisidonnaisia menoja tarkasteltava
Majanen ei halua vielä arvioida, joutuuko Orpon hallitus tekemään lisää leikkauksia saavuttaakseen tavoitteen velkasuhteen vakauttamisesta.
Tulevilla hallituksilla on joka tapauksessa edessään mittava sopeutusurakka. Majanen väläyttää kahta isoa kokonaisuutta, joista tulevat hallituksen voisivat hakea säästöjä.
Ensimmäisenä hän mainitsee indeksisidonnaiset menot, jotka kasvavat vuosittain automaattisesti hintojen noususta johdettujen indeksien mukaisesti.
Indeksisidonnaisia menoja ovat muun muassa sosiaaliturvaetuudet, eläkkeet, ja kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus.
– Yksi Suomen julkisen talouden ongelma on se, että melkein kaikki menot on sidottu indeksiin, jolloin menot kasvavat hintakehityksen myötä nopeammin kuin bruttokansantuote. Siksi kannattaa miettiä, tuleeko kaikkien menojen olla hintakehityksen mukaisesti kasvavia.
Valtion budjetista yli puolet on indeksisidonnaisia menoja.
– Oikeastaan kaikki budjetin suurimmat menoerät on sidottu hintakehitykseen. Sillä on tarkoitus turvata ostovoimaa, mutta kannattaa miettiä, onko tarve ostovoiman turvaamiselle kaikkialla yhtä suuri, Majanen luettelee.
Verohuojennukset tarkasteluun
Toiseksi Majanen mainitsee listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, joka kannustaa hänen mukaansa yrityksiä nostamaan osinkoja sen sijaan, että ne investoisivat kasvuun.
– Tietynlainen yrityskentän kasvuhaluttomuus on selvityksissäkin havaittu yhdeksi asiaksi, joka estää meitä onnistumasta ja luomasta tulevaisuutta.
Osa listaamattomien yritysten osingoista on verotonta. Valtiovarainministeriö on aiemminkin ehdottanut listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä.
Komissio ennustaa Suomelle tälle vuodelle 0,1 prosentin ja ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, mikä on vähemmän kuin valtiovarainministeriön syyskuun ennusteessa.
– Nyt täytyy jaksaa pari vaalikautta hyvin tiukalla menokurilla ja sopeutuksella. Sitten, kun tulot ja menot on saatu lähelle toisiaan, niin talouskasvu korjaa itsessään tilannetta, Majanen sanoo.
