Miten reippaasti kasvavaan velkataakkaan pitäisi suhtautua, ja kuinka kauan velkaantumistahti voi jatkua?
Akuutin kriisin hoitamiseen otettava velka on asiantuntijoiden mielestä välttämätöntä, eikä Suomi erotu kansainvälisesti.
Hallituksen keskiviikkona julkistettu budjettiesitys on 10,8 miljardia alijäämäinen, ja valtionvelka nousee arviolta 135 miljardiin euroon.
Onko velanotto suhteessa korona- ja taloustilanteeseen?
Suomen velkaantuminen ei ole asiantuntijoiden mukaan poikkeuksellista, kun sitä vertaa muihin koronakriisin kurittamiin maihin.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan velkaantuminen on suurta, muttei mitenkään poikkeuksellista vertailussa vaikkapa muihin eurooppalaisiin maihin. Lisäksi on olennaista, että lisävelka käytetään nyt aika lailla akuuttien asioiden hoitoon, kuten koronatestauksiin ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta huolehtimiseen.
– Kyllä me tämän kestämme. En ole ensi vuoden luvuista tavattoman huolissani, varsinkin kun pitää kysyä, mikä olisi vaihtoehto, jos näin ei tehtäisi.
Keskustelua on herättänyt se, että hallituksen budjettiesityksen alijäämä kasvoi vajaalla neljällä miljardilla eurolla verrattuna valtiovarainministeriön elokuiseen budjettiehdotukseen.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ekonomistin Anni Marttisen mielestä syyt, joilla hallitus lisävelkaa perustelee, ovat järkeviä. Velkamäärää jouduttiin kasvattamaan kuntien ja veikkausvoittovaroja saavien järjestöjen tukemiseksi sekä koronatestauksen kulujen takia.
Evan johtaja Emilia Kullas sanoo, että velanotto on nyt välttämätöntä, kun sillä suojataan taloutta, yrityksiä ja yhteiskuntaa vielä pahemmalta kriisiltä.
– Olennaista ei niinkään ole miljardimäärä tai velkasuhdekaan, vaan se, pystymmekö kantamaan tämän velan ja pystyykö valtio ottamaan velkaa seuraavan kriisin tullessa.