Suuri velkataakka ei asiantuntijoiden mukaan erotu vielä kansainvälisesti – "Pelko ajautumisesta Kreikan tielle on tässä vaiheessa naurettavaa"

Akuutin kriisin hoitamiseen otettava velka on asiantuntijoiden mielestä välttämätöntä, eikä Suomi erotu kansainvälisesti.

Hallituksen keskiviikkona julkistettu budjettiesitys on 10,8 miljardia alijäämäinen, ja valtionvelka nousee arviolta 135 miljardiin euroon. 

Onko velanotto suhteessa korona- ja taloustilanteeseen?

Suomen velkaantuminen ei ole asiantuntijoiden mukaan poikkeuksellista, kun sitä vertaa muihin koronakriisin kurittamiin maihin.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan velkaantuminen on suurta, muttei mitenkään poikkeuksellista vertailussa vaikkapa muihin eurooppalaisiin maihin. Lisäksi on olennaista, että lisävelka käytetään nyt aika lailla akuuttien asioiden hoitoon, kuten koronatestauksiin ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta huolehtimiseen.

– Kyllä me tämän kestämme. En ole ensi vuoden luvuista tavattoman huolissani, varsinkin kun pitää kysyä, mikä olisi vaihtoehto, jos näin ei tehtäisi.

Keskustelua on herättänyt se, että hallituksen budjettiesityksen alijäämä kasvoi vajaalla neljällä miljardilla eurolla verrattuna valtiovarainministeriön elokuiseen budjettiehdotukseen.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ekonomistin Anni Marttisen mielestä syyt, joilla hallitus lisävelkaa perustelee, ovat järkeviä. Velkamäärää jouduttiin kasvattamaan kuntien ja veikkausvoittovaroja saavien järjestöjen tukemiseksi sekä koronatestauksen kulujen takia.

Evan johtaja Emilia Kullas sanoo, että velanotto on nyt välttämätöntä, kun sillä suojataan taloutta, yrityksiä ja yhteiskuntaa vielä pahemmalta kriisiltä. 

– Olennaista ei niinkään ole miljardimäärä tai velkasuhdekaan, vaan se, pystymmekö kantamaan tämän velan ja pystyykö valtio ottamaan velkaa seuraavan kriisin tullessa. 

Missä kulkee velan kipuraja - kuinka kauan Suomi voi kasvattaa velkataakkaa vähentääkseen epidemian vaikutuksia?

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen alijäämän kasvu on vielä maltillista, sanoo SAK:n Marttinen.

Läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD ennusti kesäkuussa, että maiden keskimääräinen alijäämä asettuisi 7,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Suomen kansantuotteelle laskettuna tämä tarkoittaisi 17 miljardia euroa, mikä on vielä selvästi ensi vuoden budjettiesityksen 10,8 miljardin alijäämää enemmän, Marttinen huomauttaa.

– Velkaa ei pidä ottaa suhteettoman paljon, mutta pelko ja huoli ajautumisesta Kreikan tielle on vielä tässä vaiheessa aika naurettavaa, Marttinen sanoo.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää hyvänä hallituksenkin hyväksymää lähtökohtaa, että velan bkt-suhde on saatava vakiintumaan viimeistään tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että tähän riittäisivät noin 5 miljardin euron toimenpiteet, tulivat ne sopeutustoimista, veroista tai rakenteellisista uudistuksista, jotka parantavat talouden kantokykyä tai vähentävät julkisia menoja.

– Tämmöinen pitäisi pystyä saamaan aikaan uskottavalla tavalla mahdollisimman pian, Vihriälä sanoo.Evan Emilia Kullas pitää isona kysymyksenä sitä, miten ikääntyvässä Suomessa riittää tulevina vuosina maksajia.

– Löytyykö maksajia ilman maahanmuuttajia tai syntyvyyden nousua, se on iso kysymys. Syntyvyyttä on todella vaikea saada nousuun, ja maahanmuutto on vahvasti polarisoiva kysymys puolueiden välillä, Kullas sanoo.

Milloin on oikea aika siirtyä elvytyksestä julkisen talouden kiristyksiin?

Vielä ensi vuonna taloutta elvytetään, mihin tukea antaa EU:n elpymisrahoitus.SAK:n Marttisen mukaan veronkorotuksia voi alkaa harkita ensi vuoden jälkeiseen aikaan, mutta sekin voi olla hänen mukaansa vielä liian aikaista. Sosiaali- tai työttömyysturvan leikkauksiin hän ei ryhtyisi.

Työelämäprofessori Vihriälän aikataulutus olisi sopeutustoimien osalta samankaltainen: leikkauksien ja veronkorotusten aika ei ole ainakaan vielä ensi vuonna. 

– Mutta ensi vuoden mittaan voidaan miettiä, onko 2022 sellainen, jolloin niitä voidaan ryhtyä jo toteuttamaan, vai meneekö se vielä pidemmälle. 

Lue myös: Oppositio tekee välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä

Vihriälä korostaa, että taloutta vahvistavia rakenteellisia toimia sen sijaan olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian. Hallituksen kestävyystiekartassa näiden toimien varaan lasketaan 4,5 miljardin vaikutus, mutta toimet ovat pääosin vasta tavoitteen luonteisia.

Evan Kullaksen mielestä ikävienkin päätösten tekemistä pitäisi ainakin tarkastella ensi vuoden puolella.

– Akuutin koronakriisin yli pitää mennä – tämä tuleva talvi ei vielä ole sitä aikaa, milloin pitää ruveta kiristämään. Mutta riippuen miten talous kehittyy ja miten vienti menee, niin kyllä varmaan ensi keväänä viimeistään hallituksen pitäisi katsoa, olisiko jo aika tehdä jotain kurjiakin päätöksiä. 

Tekikö hallitus budjettiriihessä oikeita päätöksiä, jotta Suomi pääsisi maailmantalouden kasvun imuun, kun se joskus käynnistyy?

Kullaksen mielestä hallitus väisti ja jätti tekemättä päätöksiä, joilla olisi ollut konkreettisia, tuntuvia työllisyysvaikutuksia. 

– Tämä on merkityksellistä, koska ne vaikutukset eivät tule heti. Hallituksen nyt esittämät työllisyystoimet ovat kaikki sellaisia, jotka oikeastaan vain lisäävät julkisen sektorin menoja.

Kullas olisi toivonut hallituksen potkivan voimakkaammin eteenpäin erityisesti paikallista sopimista, koska koronakriisi on kohdellut yrityksiä niin eri tavoin.

Vihriälä sanoo olevansa kohtuullisen luottavainen niiden toimien osalta, joita hallitus laittoi vireille 30 000 työllisen lisäyksen saamiseksi. Sen sijaan tämän lisäksi tavoitteena olevasta 50 000 hengen työllisyyslisäyksestä ei ole vielä mitään toimia.

Talouden kasvun edellytysten vahvistamiseen kaivattaisiin myös lisätoimia, joskin teollisuuden sähköveron alentaminen on yksi toimi tähän suuntaan.

– Seuraava etappi on EU:n elpymisrahaston varojen käyttö, Vihriälä sanoo.

Marttisen mielestä lupaavalta kuulostaa juuri EU:n elpymisrahoitus, jota ohjattaisiin hiilineutraalin teknologian kehitykseen ja kestävään kasvuun.

– Minulla on luotto siihen, että paketissa on hyviä mahdollisuuksia.

Lue myös: Työministeri Haatainen: Aktiivimalli rankaisi epäonnistumisesta, nyt turvaverkkoon ei tule aukkoja – näin työnhaku uudistuu