EU-säännöt edellyttävät näillä näkymin ensi vaalikaudella 6–10 miljardin euron edestä taloutta vahvistavia toimia, kertoo valtiovarainministeriö MTV Uutisille.
Hallitus on tuomassa EU:n uudistettuja finanssipolitiikan sääntöjä osaksi Suomen lainsäädäntöä.
Seuraava hallitus joutuu näillä näkymin etsimään leikkauksia, veronkiristyksiä ja kasvutoimia karkeasti ottaen samassa mittaluokassa kuin nykyhallitus.
– EU:n finanssipoliittiset säännöt edellyttävät näillä näkymin Suomelta ensi eduskuntavaalikaudella uusia julkista taloutta vahvistavia toimia noin 6–10 miljardin euron verran, ellei kuluvalla vaalikaudella tehdä enää lisää toimia, ylijohtaja Lauri Kajanoja valtiovarainministeriöstä kertoo.
– Luku koskee julkisen talouden vuotuista alijäämää ja perustuu valtiovarainministeriön kesäennusteeseen sekä tuoreisiin pidemmän aikavälin arvioihin.
Puolueet miettivät velkatavoitteita
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) aloittivat eilen kaikkien eduskuntapuolueiden keskustelut velkatavoitteista.
Hallitus haluaa erikseen kirjata lakiin, että Suomen julkisen velkasuhteen tulisi laskea vuodesta 2031 alkaen prosenttiyksiköllä joka vuosi.
Tämä pykälä ei kuitenkaan määritä velkatavoitteita vielä ensi vaalikaudella. Voimaantuloon on haluttu siirtymäaika, koska Suomen puolustusmenot nousevat tulevina vuosina rajusti.
Hallitus haluaa kirjata lakiin myös pitkän aikavälin velkatavoitteen, jonka mukaan velkasuhteen tulisi olla enintään 40 prosenttia. Tavoite ei tule EU-säännöistä, vaan on hallituksen omaa politiikkaa.
Nyt Suomen julkinen velka on noin 86 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luvun ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin vuonna 2029 ilman lisäsopeutuksia.
Puolustusmenoja varten pyydetty poikkeusta
Valtiovarainministeriön Kajanojan mukaan EU-sääntöjen asettamista vaatimuksista saadaan tarkempaa tietoa vuoden 2027 lähestyessä.
Käytännössä EU:n komissiosta saataviin lukuihin vaikuttavat tuolloinen julkisen talouden tila sekä tulevaisuuden näkymät.
Lisäksi EU-sääntöjen vaatimia velkatavoitteita voivat muuttaa mahdolliset finanssipoliittisiin sääntöihin liittyvät poikkeukset.
Suomi on jo hakenut EU:n kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia puolustusmenojen nostamiseksi.
Jos poikkeus hyväksytään, Suomi saa väliaikaisesti poiketa EU:n menokurista tietyin ehdoin.
Valtiovarainministeriön arviossa ensi vaalikauden 6–10 miljardin euron toimista oletetaan, että Suomi saa poikkeusluvan. Vaadittavien toimien määrä kasvaa roimasti, jos poikkeusta ei syystä tai toisesta myönnettäisikään.
Komissio on linjannut, että jäsenmaat voivat hakea poikkeuslausekkeen aktivointia, koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusmenot kasvavat merkittävästi.
Puolustusmenot menot yli 9 miljardiin
Jos Suomi saa poikkeuksen, se on voimassa vuoden 2028 loppuun asti. Myöhemmät ensi vaalikaudelle osuvat mahdolliset EU-poikkeukset ovat tietysti vielä täysin hämärän peitossa.
Suomen puolustusmenot on määrä nostaa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Menopaine on valtava: puolustusmenojen arvioidaan olevan tuolloin 9,3 miljardia euroa. Ilman tämän kevään päätöksiä ne olisivat olleet tuolloin 6,3 miljardia euroa.