Ukrainan sodan tapahtumat 23. kesäkuuta

Kuinka pitkään sota Ukrainassa voi vielä kestää? – tässä tuoreimmat tiedot sodasta 6:51
Kuinka pitkään sota Ukrainassa voi vielä kestää? – Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Antti Pihlajamaa arvioi sodan tilannetta.

MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa 23. kesäkuuta.

MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.

Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä. 

Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta

Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi. 


  • VR huomioi Ukrainan sotaa pakenevat kuulutuksissaan
  • MPKK:n Pihlajamaa: "Sota Ukrainassa voi jatkua vuosia" 
  • Scholz: Rauhanneuvottelut vielä kaukana
  • Suomi tukee Ukrainan pääsyä EU:n hakijamaaksi
  • Kuvernööri: Venäjän drone-isku mahdollisesti öljynjalostamopalon taustalla 
  • Venäjä vanginnut ukrainalaisia siviilejä "sotavankeina"
  • Ukrainan ja Puolan välisellä raja-asemalla kasvatettu reilusti kapasiteettia
  • Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022
  • Venäjän hyökkäys käynnisti keskustelun Naton roolista. Lue kaikki Nato-uutiset täältä

Perjantain 24. kesäkuuta seuranta löytyy täältä.

23.34: Pääministeri Sanna Marin puhui puhelimessa Zelenskyin kanssa

Valtioneuvoston kanslia kertoo Twitterissä, että pääministeri Sanna Marin keskusteli puhelimessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenksyin kanssa.

Marin kutsui omassa Twitter-päivityksessään Ukrainan ja Moldovan jäsenehdokkuutta historialliseksi.

22.37: Zelenskyi kiittää EU:n päätöstä hakijamaan asemasta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiittää EU-maiden johtajia heidän päätöksestään myöntää Ukrainalle hakijamaan asema. Presidentti kirjoittaa Twitterissä, että päätös on uniikki ja historiallinen hetki Ukrainan ja EU:n välillä.

Zelenskyi kiittelee myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelia ja EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyeniä sekä muita EU:n johtajia heidän tuestaan.

EU-maiden johtajat kertoivat tänään alkaneessa huippukokouksessa tekemästään päätöksestä myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n hakijamaan asemat.

21.45: Ukrainalle ja Moldovalle myönnettiin EU:n hakijamaiden statukset

EU-maiden johtajat ovat päättäneet myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n hakijamaan statuksen tänään alkaneessa huippukokouksessa Brysselissä.

20.54: Yhdysvallat antamassa Ukrainalle 450 miljoonan dollarin lisäapua

Reutersin tietojen mukaan Yhdysvallat aikovat antaa Ukrainalle 450 miljoonan dollarin lisäapupaketin, johon sisältyisi lisää pitkän kantaman rakettijärjestelmiä. Asiasta Reutersille kertoi kaksi nimettömänä pysyttelevää yhdysvaltalaista virkamiestä.

Yksi nimettömänä puhuneista virkamiehistä sanoi, että uusimman paketin odotetaan sisältävän neljä uutta HIMARS-rakettijärjestelmää. HIMARS on lyhenne sanasta High Mobility Artillery Rocket System. 

Virkamiehen mukaan paketin sisältö saattaa kuitenkin muuttua vielä.

20.46: Marin ilmaisi vahvan tukensa Ukrainan seuraavalle askeleelle kohti länttä 

EU-maiden johtajien huippukokous alkoi Brysselissä torstaina vakaassa uskossa siihen, että Ukrainalle ja Moldovalle myönnetään EU:n ehdokasmaan asema.

Myös Suomea kokouksessa edustava pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi iltapäivällä näyttävän hyvin selvältä, että näin tapahtuu. 

– Todella toivon ja odotan sitä, että asiassa päästään eteenpäin, Marin sanoi ennen huippukokousta.

Marin arvioi EU:n olevan myös rakenteellisesti valmis laajentumaan.

18.26: Ukrainan puolustusministeri: Yhdysvaltojen lähettämät Himars-raketinheitinjärjestelmät ovat saapuneet

Yhdysvaltojen lähettämät Himars-raketinheitinjärjestelmät ovat saapuneet perille Ukrainaan, kertoo maan puolustusministeri Oleksi ReznikovTwitterissä.

Yhdysvallat kertoi kesäkuun alussa lähettävänsä raketinheitinjärjestelmiä Ukrainaan. Yhdysvaltojen mukaan järjestelmiä on tarkoitus käyttää venäläisjoukkojen etenemisen estämiseen Ukrainassa, ei iskuihin Venäjälle.

Asiantuntijat ovat sanoneet, että toimitettavien järjestelmien kantavuus on hieman pidempi kuin vastaavien venäläisten järjestelmien.

Ukrainan armeija voisi siis iskeä venäläisiä kohti sellaisen välimatkan päästä, johon Venäjän aseet eivät yltäisi.

16.30: Guardian: Etelä-Ukrainan Mykolajivin kaupunkiin tehtiin tänään kolme ohjusiskua

Etelä-Ukrainassa sijaitsevaan Mykolajivin satamakaupunkiin on tehty tänään kolme ohjusiskua, kertoo Guardian-lehti.

Strategisesti tärkeä satamakaupunki on ollut Venäjän pommitusten kohteena hyökkäyssodan alusta alkaen ja kaupunki on vaurioitunut sodassa pahoin.

Lisäksi Ukrainan ilmapuolustus ampui alas kaksi ohjusta lähellä eteläistä Odessan kaupunkia, Ukrainan ilmavoimat sanoivat lausunnossaan.

13.32: Zelenskyin neuvonantaja: Taistelu Sjeverodonetskista ja Lysytshanskista saavuttanut huipentumansa

Ukrainan presidentin neuvonantajan Oleksi Arestovytshin mukaan taistelujen huipentuma on saavutettu Itä-Ukrainan Sjeverodonetskissa ja Lysytshanskissa. Asiasta kertovat muun muassa BBC ja CNN.

Venäjä on yrittänyt jo monta viikkoa vallata Sjeverodonetskin kaupunkia kokonaisuudessaan. Viereisen Lysytshanskin kaupungin valtaamisen on arvioitu vaativan Venäjältä pitkäkestoisia kaupunkitaisteluita.

CNN:n mukaan Ukrainan armeijan päälliköiden on nyt päätettävä, jäädäänkö Lysytshanskia puolustamaan Venäjän joukkojen ylivoimaista tulitusta vastaan vai annetaanko Ukrainan joukoille käsky perääntyä.

11.47: Tältä näyttää kaupunkisota Severodonetskissa: Koira on jo turtunut räjähdyksiin, panssari tulittaa – CNN: "Ukrainalle sodan vaikein viikko sitten Mariupolin"

Venäjä on tehnyt useita onnistuneita hyökkäyksiä Severodonetskin kaakkoispuolella ja saattaa pystyä uhkaamaan Lysytshanskin kaupunkia jo lähipäivinä, kertoo Iso-Britannian puolustusministeriö.

Kremlin sotakartoilla Severodonetskin kaakkoispuolen houkuttelevuutta etenemisreittinä korostaa se, ettei sillä suunnalla hyökkääminen vaadi Donetsjoen ylitystä.

Iso-Britannian puolustusministeriö arvioi, että Venäjän parantunut suorituskyky tällä suunnalla johtuu joukkojen äskettäin saamista vahvistuksista ja tykistön sekä rakettitulen keskittämisestä.

Venäjä hallitsee nyt suurta osaa Severodonetskista. Ukrainan tärkein vastarintapesäke kaupungissa on Azotin kemikaalitehdasalue.

Alla oleva video Severodonetskista on Reutersin mukaan kuvattu maanantaina ja sen perusteella näyttää siltä, että Ukrainalla on kaupungissa jäljellä myös panssarikalustoa.

Lue lisää Itä-Ukrainan taisteluista täältä.

Tältä näyttää kaupunkisota Severodonetskissa: Koira on jo turtunut räjähdyksiin, panssarit ja sotilaat taistelevat 0:50
Tältä näyttää kaupunkisota Severodonetskissa.

11.00: "Kaikkien aikojen VR-kuulutus" – VR ottaa kyytiin Ukrainan sotaa pakenevia

Jyri Wuorisalo twiittasi tiistaina junamatkalla kuulemastaan kuulutuksesta. 

– Toivomme ymmärrystä, otamme kyytiin Ukrainan sotaa paenneita, varattuja paikkoja heille ei ole mutta emmekohän selviä tästä, junassa kuulutettiin.

8.33: Ylistettyjen dronejen elinajanodote on romahtanut Itä-Ukrainassa: "Ne ovat lähes hyödyttömiä"

Lennokkien rooli on Itä-Ukrainan taisteluissa merkittävästi pienentynyt, kertoo Foreign Policy -lehden toimittaja Jack Detsch Twitterissä.

Detsch siteeraa useita nimettömiä ukrainalaisviranomaisia ja -sotilaita. Heidän mukaansa Ukraina on pitkälti lopettanut Bayraktar TB2 -lennokkien käyttämisen Itä-Ukrainassa, koska Venäjä on petrannut alueella ilmapuolustustaan.

– Nyt kun Venäjä on pystyttänyt hyvän ilmapuolustuksen, ovat lennokit lähes hyödyttömiä, sanoo yksi lennokin ohjaaja Detschin mukaan.

Lue aiheesta lisää täältä.

6.04: Ukrainan pääsyn EU:n hakijamaaksi odotetaan nytkähtävän eteenpäin loppuviikon aikana 

Euroopan unionin maiden johtajien huippukokouksen odotetaan ilmaisevan seuraavan kahden päivän aikana myönteisen kantansa siihen, että Ukraina pääsee EU:n hakijamaaksi. Huippukokous alkaa tänään Brysselissä.

Komissio on esittänyt Ukrainan ja Moldovan pääsyä EU:n hakijamaaksi, mitä Suomi tukee. Lisäksi komissio ehdottaa Georgialle "EU-jäsenyysperspektiiviä", joka viestii vielä pidemmästä polusta unionin jäseneksi.

Tällä kerralla varsinaisen huippukokouksen lisäksi kokonaisuuteen on nivottu myös kokous Länsi-Balkanin maiden kanssa ja euroalueen talouslinjauksista päättävä eurohuippukokous. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

Lue aiheesta lisää täältä.

5.45: Viron pääministeri Kallas Financial Timesissa: Naton nykyisellä puolustussuunnitelmalla Viro pyyhkäistäisiin sodassa maailmankartalta 

Viron pääministeri Kaja Kallas kritisoi voimakkaasti puolustusliitto Naton nykyistä suunnitelmaa Baltian maiden puolustamiseksi Venäjän hyökkäyksen varalta. Kallas sanoo Financial Timesin mukaan, että tämänhetkisillä suunnitelmilla esimerkiksi Viro tulisi sotatilanteessa pyyhkäistyksi pois maailmankartalta.

Kallas kertoi, että Naton suunnitelmissa Venäjä saisi ottaa Baltian maat haltuunsa, minkä jälkeen Nato vapauttaisi maat.

Viro, Latvia ja Liettua ajavat strategiaan muutosta ja haluavat Baltiaan huomattavasti nykyistä enemmän Nato-joukkoja. Ensi viikolla Naton huippukokouksessa Madridissa on tarkoitus keskustella liittouman itäisen sivustan puolustuksesta.

23.43: IEA varoittaa, että Venäjä saattaa sulkea kaasuhanat Euroopasta kokonaan

Venäjä saattaa katkaista kaasun Euroopasta kokonaan, kun se pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa, Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja Fatih Birol sanoo.

Birol painottaa, että Euroopan on nyt viimeistään varauduttava.

– En sulje pois sitä mahdollisuutta, että Venäjä etsii edelleen tekosyitä vähentää kaasutoimituksia Eurooppaan – ja ehkä jopa katkaista ne kokonaan, Birol sanoo.

23.23: Venäläinen päätoimittaja huutokauppasi Nobelin rauhanpalkintonsa – rahat Ukrainan hyväksi

Riippumattoman Novaja Gazeta -lehden venäläinen päätoimittaja Dmitri Muratov on huutokaupannut Nobelin rauhanpalkintonsa 103,5 miljoonalla dollarilla eli noin 98,4 miljoonalla eurolla, kertoo BBC.

Muratov sanoi medialle, että kaikki myynnistä saadut rahat menevät Ukrainan sodan pakolaisten auttamiseksi.

Muratov sai vuonna 2021 Nobelin rauhanpalkinnon ponnisteluistaan sananvapauden turvaamiseksi Venäjällä.

Novaja Gazeta keskeytti toimintansa maaliskuussa, pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan.

22.43: Microsoft: Venäjän vakoojavirastot tehostavat hakkerointiyrityksiä

Microsoftin mukaan Venäjän tiedustelupalvelut ovat lisänneet ponnistelujaan hakkeroida Yhdysvaltain sekä muiden länsimaiden hallitusten tietokoneverkkoja tiedustelutietojen keräämiseksi, uutisoi CNN.

Venäjän hakkerointiyritysten pääkohteena ovat olleet yhdysvaltalaiset organisaatiot, Microsoft sanoo. Venäjä on kuitenkin kohdistanut laajasti hakkerointiyrityksiä 42:n valtion organisaatioihin, hallituksiin, ajatushautomoihin sekä humanitaarisiin ryhmiin.

Microsoft sanoo, että se on muistutus siitä, että venäläiset haluavat ja tarvitsevat strategisia tietoja sodasta.

Moskova kiistää hakkerointisyytökset.

Voit lukea lisää keskiviikon käänteistä tästä artikkelista.

Lue myös:

    Uusimmat