Virolaiset valmiita pätkätöihin Suomessa

- Kaksi vuotta sitten, kun tarjosimme ihmisille mahdollisuutta mennä marjoja tai sieniä keräämään, laskimme, että Suomessa tuloverotus on niin korkea, että ihmiset eivät saisi työstään suuria tuloja, kertoo Viron työvoimahallinnon EU:n työmarkkinaverkon Euresin päällikkö Marta Traks.

- Nyt ihmiset ovat epätoivoisia ja valmiita ottamaan vastaan myös sesonkitöitä. Tilanne on muuttunut, sillä täällä työtä ei yksinkertaisesti ole.

Virossa on virallisesti työttömänä 15 prosenttia työvoimasta, eli liki 100 000 ihmistä. Samaan aikaan työvoimatoimistoilla on tarjota Virossa vain runsaat 1700 työpaikkaa.

Eniten työttöminä on rakentajia ja palvelualan ihmisiä.

"Mitä vain mikä ei luita murra"

Keski-ikäinen Mirje vierailee Tallinnan työvoimatoimistossa Eures-neuvojan luona ensi kertaa. Hän jäi työttömäksi pari viikkoa sitten.

-Mieheni on työskennellyt Turussa rakennuksilla jo vuoden. Nyt minäkin päätin yrittää lähteä sinne, jos vain saisin mahdollisuuden työskennellä, hän selittää.

Työkokemusta on kertynyt muun muassa räätälinä, valtion virkamiehenä ja siivoojana. Työn suhteen ei ole juuri vaatimuksia.

- Teen mitä vain, mikä ei luita murra. Voisin käydä töissä myös Helsingin seudulla, Mirje sanoo.

Mirje on tyypillinen virolainen työnhakija, sillä koulutuksesta riippumatta varsinkin naiset tulisivat mielellään Suomeen tekemään muutakin kuin omaa koulutustaan vastaavaa työtä.

Miehet sen sijaan haluaisivat edelleen työskennellä omalla erikoisalalla, kuten rakentamisessa.

- Kesäisin Suomessa tarjottavat sesonkityöt ovat hyvä tienaamismahdollisuus. Ne tarjoavat edes jonkin verran työtä, kokemusta ja rahaa, sanoo Tallinnan työvoimatoimistossa työskentelevä Eures-neuvoja Kaire Cocker.

- Virossa maatalouden sesonkitöitä ei ole tarjota.

Pienet kulttuurierot

Virolaisten Eures-neuvojien vakioasiakas on 20-50 vuotias perus- tai ammattikoulutuksen saanut työnhakija. Korkeasti koulutetut etsivät töitä ulkomailta muita kanavia pitkin kuten yksityisten rekrytointitoimistoiden välityksellä.

- Korkeasti koulutetut kysyvät meiltä neuvoa lähinnä verotusasioissa, työpaikat he löytävät muuta kautta, Traks kertoo.

Suomen lisäksi virolaiset haluavat töihin muihin Pohjoismaihin. Englannin ja Irlannin viehätys on romahtanut samaa tahtia sikäläisten työmarkkinoiden kanssa. Venäjänkieliset sen sijaan halajavat edelleen myös Saksaan.

Suomeen houkuttaa virolaisia edelleen noin kolme kertaa suurempi palkkapussi. Virolainen työntekijä joutuu kuitenkin maksamaan alle puolen vuoden tienesteistään verovapaan osuuden jälkeen 35 prosentin tuloveron.

- Virolaiset haluavat edelleen mennä Suomeen. Se ei ole kaukana, matkakulut jäävät pieniksi ja varmasti kieli ja työkulttuuri ovat samankaltaiset, Traks muistuttaa.

Jelena Polestsuk vastaa EU-alueen työmarkkinoita koskeviin venäjänkielisiin kyselyihin. Niitä on tullut viime aikoina tasatahtia vironkielisten kyselyjen kanssa. Marta Traksin mukaan Suomi pitää pintansa virolaisten ykkösmaana.

Katso Marjo Näkin raportti Tallinnasta

(MTV3 - STT)