Virhe ja käsky

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pohjoissuomalaisesta poliisilaitoksesta tuli sähköpostitiedote pari päivää sitten. Poliisille oli kuitenkin sattunut näppihäiriö.

    Vanhempi rikoskonstaapeli oli eräässä rattijuopumusjutussa lähettänyt ylikomisariolle tarkoitetun viestin laajalla tiedotusvälineiden jakelulistalla. Viestistä kävi ilmi, että poliisilaitoksella oli sählätty ja rattijuoposta oli tehty rikosilmoitusjärjestelmään kaksoisilmoitus. Korjaaminen vaati ylikomisarion kuittauksen. Aamupäivällä lähetetyssä emailissa mainittiin myös epäillyn nimi.

    Iltapäivällä vanhempi rikoskonstaapeli lähetti korjausviestin, jossa hän kertoi virheestään ja pyysi ystävällisesti tiedotusvälineitä olemaan julkaisematta rattijuopumustietoa.

    Virheitä sattuu, eikä tuolla tavallisen kansalaisen rattijuopumuksella ollut uutisarvoakaan – tuskin edes paikallisessa lehdessä.

    Kakkosviestin tekstissä iski silmään kuitenkin yksi lause. Ylikonstaapeli oli laittanut tehosteeksi ukaasin isoilla kirjaimilla: ”ASIAA EI SAA JULKISUUSLAIN EIKÄ ESITUTKINTALAIN NOJALLA JULKAISTA ASIAN ESITUTKINNAN OLLESSA KESKEN MISSÄÄN TIEDOTUSVÄLINEESSÄ”.

    Jäin aprikoimaan, että mahtoikohan tämä nyt olla poliisilain käskyvaltapykälän (26§) nojalla annettu jokaista velvoittava käsky tai kielto?

    Ylikonstaapelin määräys oli kuitenkin laiton parissakin mielessä.

    Sen paremmin julkisuuslaki kuin esitutkintalakikaan eivät suinkaan rajoita tietojen julkaisemista tiedotusvälineissä, vaan sitä miten viranomaiset saavat antaa tietoa.

    Toiseksi viranomaiset eivät voi estää - edes lähes kaikkivaltiaan poliisilain – nojalla tiedotusvälineitä kertomasta asioita. Sillä ei ole merkitystä miten tieto on tullut tiedotusvälineen tietoon. Väärinkäsitys on valitettavan yleinen ja siksi poimin asian tähän kirjoitukseen.

    Ylikonstaapeli päätti kyllä viestinsä osuvasti: ”Pahoittelen virhettäni”.

    Lue lisää aiheesta:
    Mielipiteet

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •