Viranomaiset kartoittavat henkilötiedustelun mahdollisuutta

Viranomaisten kädenvääntö pelkästä verkkovalvonnasta on aavistuksen höllentynyt, kun huomio on laajentunut muihin verkkotiedustelukeinoihin sekä tavalliseen tiedusteluun.

Työryhmän puheenjohtajan Hanna Nordströmin mukaan Puolustusvoimien Pääesikunnan ja suojelupoliisin puolelta on tehty uusia avauksia.

– Olemme puhuneet yleisellä tasolla muun muassa henkilötiedustelusta. Emme ole vielä ehtineet miettiä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Puolustusvoimilla on ulkomailla eri maissa sotilasasiamiehensä ja poliisilla yhdysmiehensä. Puolustusvoimat haluaisi tiedustelutietoa muun muassa kriisinhallintajoukkojen käyttöön, suojelupoliisi varsinkin terrorismin torjuntaan.

Työryhmän taakkaa on kevennetty, sillä se ei laadi mietinnöstään lakiehdotusta. Nordström toivookin, että loppuraportti voisi tarjota useampia ratkaisumalleja, joista hallitus voi valita.

– Tarkoitus on, että poliittisella johdolla olisi mahdollisimman paljon konkreettista tietoa, miten tätä lähdetään kehittämään eteenpäin.

Haglund ei ota etukäteen kantaa

Vaikka työryhmän keskustelu onkin laajentunut verkkotiedusteluun, ei verkkovalvonta ole jäänyt taka-alalle. Suomen viranomaiset perustelevat verkkovalvontatarvetta sillä, että sekä ulkovallat että rikolliset toimivat yhä enemmän tietoverkoissa.

Halua ja tarvetta valvontaan olisi sekä Puolustusvoimilla että poliisilla. Muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat sen sijaan pitäneet tärkeänä mahdollisimman hyvää yksityisyyden suojaa.

Työryhmän jäsen, Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho näkee verkkovalvontaväännössä valoa tunnelin päässä.

– Pikkuhiljaa on löytymässä keskinäinen ymmärrys, jossa kaikkien näkökulmat on huomioitu, hän vastaa sähköpostitse.

Hän ei kuitenkaan tarkenna asiaa.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) ei halua ottaa kantaa, millaisen mahdollisen kompromissin pitäisi olla.

– En halua ennakoidusti spekuloida ryhmän tuloksilla, hän sanoi sähköpostitse.

LVM: Huomio kohdennettuihin tapoihin

Verkkovalvontaa vastustava Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että teknisessä mielessä tietoliikenteen seuranta on vanhentunut ja tehoton ratkaisu.

– Tiedon määrä on lisääntynyt niin paljon, että tuskin millään maalla on enää riittävät resurssit seuloa tietoa oikeasti tehokkaalla tavalla. Armeijoiden tärkeät tiedot ovat varmasti salattuja. Niiden purkamiseen ei Suomen resursseilla ole mahdollisuuksia, hän sanoo.

Miettinen toivoo, että keskustelu suunnattaisiin reaalimaailman tiedonhankintamenetelmiin ja kohdennettuihin tapoihin hankkia sähköisesti tietoa Suomen rajojen ulkopuolelta.

Hanna Nordström sanoo, että työryhmässä on keskusteltu mahdollisimman tarkkarajaisesta verkkoseulonnasta.

– Verkkovalvonnan puoltajien mielestä pystytään kehittämään seulontamalli, jolla päästään mahdollisimman lähelle seulottavaa lähdettä. Tämä ei ole heidän mielestään massavalvontaa. Verkkovalvonnan vastustajat kuitenkin katsovat, että jos täysin henkilöön kohdistuvaan tiedonhankintaan ei päästä, se on massavalvontaa.