Viljelijöitä kannustetaan kosteikkojen perustamiseen

Kosteikoilla yritetään vähentää maataloudesta johtuvaa ravinnekuormitusta. Ensi vuoden tavoitteena on saada alulle satakunta uutta kosteikkohanketta.

Maatalous- ja ympäristöviranomaiset kannustavat viljelijöitä perustamaan kosteikkoja vesistöjen reunoille. Kosteikkojen avulla maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin saataisiin vähennettyä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa on noin 650 000 hehtaaria peltoja, joiden valumavedet voitaisiin käsitellä kosteikoissa. Tähän tarvittaisiin kuitenkin noin 45 000 uutta kosteikkoa. Niillä saataisiin vähennettyä maatalouden typpi- ja fosforikuormitusta arviolta noin viisi prosenttia vuodessa.

Työsarkaa riittää, sillä Suomessa on tällä hetkellä vain noin 500 erikokoista kosteikkoa.

Ministeriö on rahoittanut kosteikkohankkeen, jossa on laadittu ohjeet kosteikkojen alueelliseen yleissuunnitteluun ja kosteikkojen yksityiskohtaiseen mitoitukseen. Lisäksi se maksaa tukea kosteikon perustamiseen, jos kosteikosta on oikeasti hyötyä kyseisessä paikassa. Enimmillään tukea voi saada 8000 euroa.

Ministeriössä toivotaan, että ensi vuoden aikana saataisiin noin sata uutta kosteikkohanketta alulle.

Kosteikon vesiensuojeluhyöty on siinä, että pelloilta tuleva fosfori on sitoutunut kiintoaineeseen, joka laskeutuu kosteikon pohjalle ja fosfori pidättyy kosteikkoon. Kosteikkoihin leviävä vesikasvillisuus taas käyttää hyväkseen peltoalueilta tulevia ravinteita.

Kosteikkojen yleissuunnittelua Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa tehneen Anni Karhusen mukaan viljelijät ovat selvästi kiinnostuneet kosteikoista. Suunnittelijat kartoittavat kosteikoille luonnollisia alueita ja antavat niistä vinkin viljelijälle.

- Kannattavimmat paikat kosteikkojen rakentamiselle ovat Länsi-Suomessa ja Uudellamaalla Saaristomereen ja Suomenlahteen laskevien jokien varsilla, Karhunen sanoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat